Pula koodareista on ollut paljon esillä julkisuudessa.

– Myös vinoutuneella viestillä, jossa olisi korjaamisen varaa, toteaa Mikko ”Pekkis” Forsström ohjelmistotalo Fraktiosta.

Esimerkiksi TIVIAn toiminnanjohtaja Mika Helenius kommentoi Talouselämälle superkoodareiden nauttivan Suomessa 12000-15000 euron kuukausiansioista.

Talouselämä nappasi heiton juttunsa otsikkoon aiheuttaen kerralla vuoden uutisankan it-alalle. Sitä sitten äimisteltiin alalla ja jouduttiin korjaamaan mm. Ohjelmistoyrittäjät Ry:n Rasmus Roihan toimesta. Todellisuudessa esimerkiksi ison yrityksen tietohallintojohtajan palkka voi olla 8000 euron luokkaa.

Ohjelmistotalo Reaktor aiheutti puolestaan oman debattinsa julkaisemalla rekrykanava PeaceMakerin, jolla “Devaajat ja DevOps-osaajat saavat yhteyden Suomen parhaimpiin työnantajiin”.

Myös avoimesta yrityskulttuuristaan tunnettu Fraktio oli lisätty mukaan reaktorilaisten nimeämälle kahdeksantoista yrityksen listalle.

Haastattelimme Forsströmiä ja toista Fraktiolaista Kristian Raij’ta  aiheenamme se, mistä koodaripula oikein johtuu.

 

Tarve ohjelmisto-osaajille kasvaa, koska kaikki digitalisoivat liiketoimintaansa

– Media ja yritykset julkaisevat mielellään kaikenlaista, että saataisiin klikkauksia, puhutaan superkoodareista ja niin edelleen. Pohjimmiltaan haasteena on kuitenkin se, miten saataisiin osaamista syntymään, Forsström pohtii.

 

Kristian Raij (vasemmalla) ja Mikko Forsström.

 

Mistä ohjelmistokehittäjien valtava tarve oikein juontaa?

– Pekkishän on tällä hetkellä johtavia asiantuntijoita tässä it-alan rekrykentässä, koska sillä oli vieraskynä Tivissä aiheesta, Raij heittää pilke silmäkulmassaan.

Forsström kirjoitti tuolloin, että “Rokkistaroista, ninjoista ja koodin jeesuksista puhuminen johtaa keskustelun harhateille. Sitkeys ja maalaisjärki ovat alallamme tärkeämpiä ominaisuuksia kuin renessanssineron luovuus.”

– Pula koodareista ei ole kauhean yksiselitteinen, eikä nopeasti korjattavissa oleva ongelma. Tämä haaste on ollut tekeillä 40 vuotta ja sitä voi purkaa monesta kulmasta, Forsström pohtii.

– Voisi kuitenkin sanoa, että ongelma on tullut todella käsille viimeisen kymmenen vuoden aikana.

“Ongelma on tullut todella käsille viimeisen kymmenen vuoden aikana”

Syy on sama, kuin miksi termi “digitalisaatio” on nostettu massamediassakin käytetyimpien sanojen varastoon.

– Koska yht’äkkiä kaikki yritykset ovat päättäneet digitalisoida oman liiketoimintansa, niin koodareita tarvitaan kiihtyvään tahtiin. Kun tarve on progressiivinen, niin pystytäänkö siihen vastaamaan koskaan?, Forsström kysyy.

Miksi koodareita sitten tarvitaan niin paljon pilvipalveluiden aikana? Kukaan ei palkkaa enää väkeä ylläpitämään sähköpostipalvelimia ja lähes jokaiseen liiketoimintaprosessiin on olemassa valmis softa, jota voi kokeilla ilmaiseksi.

– Jos ajatellaan omaa työtämme, niin aina kun istumme alas uuden asiakkaan kanssa, mietimme ensin, mitä kaikkia tarjontoja markkinasta löytyy valmiina, että kehitystyötä ei tarvitsisi tehdä uudestaan, Raij kuvaa.

– Totuus kuitenkin on, että aika iso osa ohjelmistoista on vaikea hankkia räätälöimättömänä. Kun yksilöllinen liiketoiminta pakotetaan toimimaan tietyn ohjelmiston mukaan, niin silloin joudutaan hakkaamaan neliön muotoinen palikka ympyrän muotoiseen aukkoon, hän jatkaa.

Pula ohjelmistokehittäjistä juontaa siis osaltaan asiakasyritysten liiketoimintatarpeisiin vastaamisesta. Samalla pilvipalvelu-startuppejakin syntyy yli tarpeen, sillä riskirahoittajat subventoivat kehittäjien palkkoja myös tappiollisissa yrityksissä.

 

 

Valmisohjelmisto vai räätäli ohjelmistokehitys?

Milloin liiketoimintatarve kannattaa täyttää valmisohjelmistolla ja milloin lähteä räätäliin ohjelmistotuotantoon?

– Riippuu siitä, kuinka syvälle liiketoimintaan mennään. Esimerkiksi Pipedriven CRM ja Google drive -dokumenttienhallinta ovat toimivia työkaluja ja vapauttavat ihmisiä tekemään innovatiivisempia asioita työaikana. Räätälöityjä sovelluksia kehittävät talot ovat puolestaan asiakkaan liiketoiminnan ja tekemisen äärellä, mikä on tärkeää, kun bisnestä lähdetään mallintamaan ja digitalisoimaan. Tällaiset ketterän ohjemistokehityksen toteuttajat eivät koskaan kirjoita kiveen, mitä kehityshankkeessa tehdään, koska liiketoiminta alkaa kuitenkin ohjaamaan projektia ihan eri suuntaan, Raji jäsentää.  

-Usein asiakkaat ovat kartoittaneet kenttää ja ideoineet uutta liiketoimintamallia, ja todenneet, että tietynlaista palvelua ei vielä ole markkinassa. Näin päädytään koodaamaan jotain täysin uutta. Esimerkiksi sopivaa älytaloalustaa oli mahdoton löytää, joten lähdimme kehittämään sellaista Tiedolle, Forsström kertoo.

Myös selkeästi tunnistettavissa olevat tarpeet vaativat usein räätälöityä kehitystyötä.

– Vaikka esimerkiksi verkkokauppa on hyvin lähellä monen kaupanalan yrityksen bisnestä, niin usein ei vain ole valmista toteutusta, mikä täyttäisi yksilöllisen liiketoiminnan tarpeet. Saadaan yksinkertaisesti parempi lopputulos toteuttamalla itse, Forsström jatkaa.  

Verkkopalveluita kehittävät talot toimivat usein kehityshankkeiden määrittelyvaiheessa liiketoiminnan konsultteina auttaen asiakkaitaan löytämään optimaalisen ratkaisun tarpeeseen.

– Pyörää ei kannata keksiä koskaan uudelleen. Aina kun istumme alas uuden asiakkaan kanssa, mietimme, mitä valmista voidaan ottaa, että ei tarvitsisi tehdä uudestaan. Open source komponentteja on tänä päivänä niin hyvin tarjolla, että niistä rakentelemalla päästään pitkälle.

Ne ajat, jolloin kirjastoja rakennettiin itse ovat siis takana päin.

– Aika harvoin tulee vastaan tilanne, jossa pitäisi kirjoittaa matalan tason koodia ja toteuttaa kirjastoja vaikkapa HTTP:n käsittelyyn. Tavallaan se on säälikin, ettei pääse koodaamaan itse sellaisia juttuja kuin 12 vuotta sitten. Nykyään ohjelmistokehitys on kokonaisuuden kasaamista legopalikoista,  Forsström kertoo.

“Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta pyöriä on niin paljon, että niiden hallitseminen on haastavaa”

Samalla tarvittava osaaminen on siirtynyt ylemmäs; pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta pyöriä on niin paljon, että niiden hallitseminen on haastavaa. Näin ohjelmistokehittäjältä vaadittujen osaamisalueiden määrä on räjähtänyt käsistä.

– Kun tulin aikoinaan alalle, osasin koodata PHP:llä, HTML:llä ja CSS:llä sekä tiesin vähän tietokannoista, mutta eihän noin suppeilla taidoilla saisi enää mistään töitä, Forsström pohtii.

Taidamme olla koodaripulan ytimessä: kaikki kasvavat yritykset kehittävät liiketoimintaansa ketterästi ja yhä useammin rakennusmestareina ovat ohjelmistokehittäjät ja -aineena koodinpätkät.

Vielä kun julkinen sektori alkaa digitalisoitua kiihtyvällä vauhdilla, niin mistä ne mestarit revitään?

Mikko Forsström on vaihtanut ajatuksia Apotista terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Hän kertoo, ettei moni terveydenhuollossa työskentelevä usko töidensä helpottavan uuden järjestelmän myötä.

– Ihmiset ovat turtuneita kalliisiin ja huonosti johdettuihin hankkeisiin. Se on aika karmivaa, jos näin laaja terveydenhuollon tietojärjestelmä perustetaan esoteeriseen teknologiaan.

– Kun tällaiseen hankkeeseen haetaan sitten kehittäjiä, ne maksavat maltaita, koska osaajat pitää löytää jostain sammalen alta, Forsström herättelee julkisen sektorin it-päättäjiä.  

 

Fraktion ite wiki -profiili
Fraktion kotisivut

 

Onko yrityksellänne mielenkiintoinen juttu kerrottavaksi, ohjelmisto esiteltäväksi tai osaava digitalisaation asiantuntija haastateltavaksi? Ole yhteydessä ite wikin toimitukseen johannes.puro@itewiki.fi, niin tehdään artikkeli!