Suomi julkisti viikko sitten ensimmäisen ICT-alan ilmastostrategiansa, johon on koottu keinoja ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi ja digitalisaation hyötyjen käyttöönottamiseksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

“Tavoitteemme on selvä: Suomi tähtää tieto- ja viestintäteknologian osaamisella ilmasto-ongelmien ratkaisijaksi ja tuottaa ratkaisuja koko maailmalle”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa tiedotteessa.

Ministeriö muistuttaa, että tällä hetkellä ICT-alalla on kaksi puolta: toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat energiaa ja materiaaleja, mutta samalla alan innovaatioilla on mahdollista vähentää muiden toimialojen kasvihuonekaasupäästöjä. Uusi strategia tukeekin Suomen ilmastotavoitetta.

“Hyvän digitaalisen infran ja digitaitojen ansiosta Suomi siirtyi sujuvasti vuonna 2020 tietotyössä työelämään, joka perustuu pitkälti virtuaalisiin kohtaamisiin. Nyt valjastamme digitalisaation torjumaan ilmaston lämpenemistä. Strategia tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035”, Harakka jatkaa.

”Nyt valjastamme digitalisaation torjumaan ilmaston lämpenemistä.”

Strategiaa valmistelleeseen työryhmään kuului yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia. Se sisältää kuusi tavoitetta ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöön

Strategia painottaa, että viestintäverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on tavoiteltava energiatehokkuutta. Esimerkiksi datakeskusten sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi huomattavasti nykyistä enemmän. 

2. Datatalous ilmastoystävälliseksi

Suomen matkaviestinverkoissa siirretään nykyisin tietoa monikymmenkertainen määrä asukasta kohden verrattuna 2010-luvun alkuun. Niinpä ohjelmistojen ja palveluiden suunnittelussa on huomioitava nykyistä paremmin se, miten niistä saadaan energiapihejä. 

3. Laitteiden käyttöikä pidemmäksi ja arvometallit kiertoon

Laitteiden käyttöikää tulisi pyrkiä pidentämään jo niiden suunnitteluvaiheessa. Strategiassa todetaan, että kuluttajille on tarjottava tietoa laitteiden tuotetakuista, ohjelmistopäivityksistä ja kierrätyksestä. Kierrätystä voitaisiin puolestaan tehostaa esimerkiksi hyvitysmaksulla vanhaa laitetta palautettaessa. 

4. Kokonaiskuva digitalisaation ympäristövaikutuksista

ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys, hajanaisuus ja saatavuus ovat haaste kansallisesti ja kansainvälisesti, ministeriö kertoo. Vertailukelpoista tietoa tarvitaan ICT-alan hiilijalanjäljestä ja siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian avulla vähennetään muiden alojen päästöjä.

 

Suomen ICT-alan ilmastostrategian yhtenä tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta alan ympäristövaikutuksista.

 

5. Kuluttajat tietoisiksi ympäristövaikutuksista

ICT-alan ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa myös kuluttajien käyttäytymisen kautta. Traficomin viime syksynä julkaisema tutkimus kertoo, että kuluttajia kyllä kiinnostavat ympäristöystävälliset internetpalvelut, mutta moni kaipaa edelleen selkeää ja luotettavaa informaatiota ICT-alan ympäristövaikutuksista.

6. Nousevien teknologioiden hyödyntäminen ilmastotyössä ja ympäristönsuojelussa

Strategiassa todetaan, että muun muassa tekoäly, robotiikka ja automatisoidut järjestelmät herättävät toivoa ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisijoina. Esimerkiksi tekoälyä on jo alettu hyödyntää eri prosessien energian- ja materiaalinkulutuksen vähentämiseksi. Traficom on aiemmin selvityksessään kartoittanut myös tätä teemaa.

 

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Kuvat: Unsplash