Miksi kaikkien digitaalisten palveluiden tulisi olla saavutettavia?

Senior Designerimme pohtii saavutettavuusajattelun vaikutuksia omaan suunnittelutyöhönsä. Miksi sinunkin palvelusi tulisi olla saavutettava?

Tulevaisuussuuntautuneita palveluita ikääntyneelle versiolle itsestäni

Olen viimeaikoina avustanut vanhempiani monenlaisissa arjen askareissa oman arkeni ohella. Poikkeukselliset ajat ovat muuttaneet heidänkin jokapäiväistä elämäänsä ja moni tavallisesti itsestäänselvä asia vaatii nyt erityisjärjestelyitä. Vanhempieni apuna toimiminen on saanut minut arvostamaan itselleni intuitiivisia palveluita, mutta samaan aikaan olen huomannut etteivät vanhempani kasvaneet yhtä onnekkaasti tietokoneiden ja internetin ympäröimänä.

Käyttöliittymä- ja grafiikkasuunnittelijana tämä on pakottanut minut miettimään, ovatko suunnittelemani palvelut todella sellaisia, joiden käyttö luonnistuisi minulta itseltäni myös seniori-ikäisenä.

Suunnittelijana mentaliteettini on oman ajankäytön optimointi ja työni laadun varmistaminen. Palvelun täytyy olla toimiva kaikille ihmisille, mutta valmistua myös suunnitellussa aikataulussa.

Miten päädyin kosketuksiin saavutettavan designin kanssa

Kun ensimmäisen kerran kuulin W3C:sta (World Wide Web Consortium), WCAG:sta (Web Content Accessibility Guidelines) ja saavutettavasta designista, tiesin sen olevan minulle tarkoitettu tie. Matkani alkoi Assisting Art Directorin roolista vuonna 2005 markkinointimateriaalien ja erilaisten printtien parissa. Olin mukana projektissa, jossa värivalintoihin piti kiinnittää erityistä huomiota käyttäjäkunnan koostuessa etupäässä vanhemmista ihmisistä. Suurempia fontteja, suurempia rivivälejä ja isompi kontrasti tekstin ja taustan välillä.

Kelataan vuoteen 2012, jolloin aloitin työni rahoitusalan yrityksessä ja huomasin vaatimusten olevan vielä paljon edellisiä kokemuksiani tiukempia. Yhtäkkiä suunnittelin palveluita, joiden piti olla helposti käytettäviä paitsi vanhemmalle väestölle, myös värisokeille ja fyysisesti rajoittuneille, kuten niille joilla on ongelmia käden tai käsivarren liikkuvuuden kanssa. Kaikki kulminoitui vuonna 2018 kun sain tehtäväkseni suunnitella palveluita kunnallisille tahoille ja samassa projektissa vaikutan edelleen. Täällä kuulin ensimmäisen kerran laista, joka vaatii kaikkia julkisen puolen auktoriteetteja, julkisia instituutioita ja yksityisen puolen jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömiä palveluita mukautumaan EU:n saavutettavuusdirektiiviin.

EU:n direktiivi ja askel kohti tulevaisuutta

Muutama vuosi sitten EU:n EN 301 549 direktiivi "Saavutettavuus vaatimukset julkisille ICT tuotteiden ja palveluiden hankinnoille Euroopassa" totesi että ICT-palvelut näyttelevät yhä isompaa roolia Eurooppalaisten elämässä. Joissain tapauksissa koulutuksen tai työpaikan saaminen, shoppailu, matkustus ja moni muu asia yhteisössä on tullut hankalaksi tai mahdottomaksi ilman jonkinlaisen teknologian hyödyntämistä. EU-direktiivin seurauksena "Säännös digitaalisista palveluista" hyväksyttiin myös Suomen lakiin 1. huhtikuuta 2019. Nykyisessä W3C WCAG 2.1 versiossa on määritelty saavutettavuuskriteerit myös nettisivujen sisältöelementeille kuten medialle ja tiedostoille. Kokoinaisuudessaan WCAG ohjeistus löytyy täältä: https://www.w3.org/WAI/standards-guidelines/wcag/ , jos lähempi tarkastelu kiinnostaa.

Saavutettavia palveluita tarvitsee merkittävä osa väestöstä

Vanhempi väestö, vammaiset tai muuten rajoittuneet henkilöt kattavat jopa 30-40% koko väestöstä. (Määrä myös nousee jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä). Palveluiden saavutettavuudella tulee olemaan valtava vaikutus paitsi heidän elämäänsä myös kaikkien muiden elämiin. Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki sillä helposti saavutettava palvelu on yleensä intuitiivisempi käyttää myös niille, joilla ei ole erityistarpeita. Käyttöliittymiin joutuvat panostamaan myös ne tahot, jotka sitä ehkä eivät muuten tekisi. Tuloksena palveluiden käytettävyyden standardi nousee korkeammalle tasolle.

Maraton on käynnissä - Edessä häämöttää paljon päivämääriä

Juoksu kohti saavutettavuusdirektiivit kattavia verkkopalveluita on meneillään. Ensimmäinen määräaika ohitettiin jo syyskuussa 2019, jolloin 23. syyskuuta 2018 jälkeen tehtyjen palveluiden tuli täyttää saavutettavuusvaatimukset. Uusi määräaika on asetettu niin ikään 23. syyskuuta 2020. Tällöin takaraja sisältää kaikki vanhemmatkin julkisen sektorin ja julkishallinnon digitaaliset palvelut.

Seuraava määräaika on asetettu 1. tammikuuta 2021 ja sisältää muut jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömät palvelut kuten vesi- ja energiayhtiöt, logistiikan, postipalvelut sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut. Mobiilipalveluiden puolestaan tulee olla saavutettavia 23. kesäkuuta 2021 mennessä.

Mikäli direktiivin koskemat tahot eivät onnistu sovittamaan palveluitaan saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi määräaikaan mennessä, on luvassa jonkinlaisia sanktioita. Niiden sisältöä ei kuitenkaan vielä ole määritelty.

On ollut kuumeinen spurtti saada palvelut saavutettaviksi määräaikoihin mennessä. Omalla kohdallani näitä spurtteja on otettu jo useampia erilaisten julkisten palveluiden suunnittelun kanssa.

Saatesanat

Palveluiden saavutettavuuden parissa työskennellessä minulla on ollut etuoikeus tutustua monenlaisiin ihmisiin ja saada uusia ystäviäkin. Olen voinut jakaa kokemuksiani laajasti ihmisten kanssa ja oppia uutta.

Kahden lapsen isänä en halua vain tehdä palveluita, jotka koskettavat tämän hetken vanhempaa väestöä. Haluan suunnitella palveluita samalla senioriversiolle itsestäni sekä kasvaville lapsilleni maailman siirtyessä kokoajan vain tiiviimmin digitaaliseen todellisuuteen.

Lue lisää: https://hiq.fi/palvelut/digitalisoi/saavutettavuus/