Innofactorin uusi advisory design -praktiikan vetäjä Markus Vuorinen on kokenut digitaalisten murrosten asiantuntija. Tässä blogissa Markus jakaa näkemyksiään digitaalisen muutoksen vaikutuksista työelämään ja yritysten toimintaan, ja avaa sitä, miten asiakaskeskeisyys ja muotoiluajattelu (design thinking) auttavat menestymään näissä muutoksissa. 

Olen kokenut urani aikana useita teknologian kehityksen aikaansaamia murroksia. Vuosituhannen vaihteessa työskentelin suoramarkkinoinnin parissa ja näin, kuinka internet-boomin myötä markkinointi alkoi siirtyä verkkoon. Digitaalinen mainonta ohitti paperiset mainoskirjeet, mikä mullisti yrityksemme toimintamallin täysin.

Toisen suuren muutoksen koin, kun Suomi siirtyi analogisista TV-lähetyksistä digitaalisiin lähetyksiin. Työskentelin siihen aikaan mainostoimistossa ja muistan, kuinka uuden digiteknologian odotettiin tuovan mukanaan liudan uusia moderneja markkinointimahdollisuuksia kuluttajien kotivastaanottimiin. Sittemmin televisio on ajautunut uuteen käännekohtaan älytelevisioiden ja suoratoistopalveluiden myötä.

Muun muassa näiden murrosten kautta olen oppinut, että jos organisaatiot jumittuvat liiaksi siihen mikä on tuttua ja turvallista, ne saattavat tippua teknologisen kehityksen vauhdista ja jäädä kilpailussa jälkeen. Muutoksen keskellä on kuitenkin tärkeää pitää ihmisläheinen ajattelu ohjaavana periaatteina organisaation toiminnassa.

Lisää ihmiskeskeisyyttä teknologiseen ajatteluun 

Jatkuvat digitaaliset muutokset voivat saada käyttäjissä aikaan digitaalista ahdistusta ja niin sanotun digiähkyn. Esimerkiksi IT-yrityksen työntekijät saattavat työpäivänsä aikana käyttää kymmeniä erilaisia digitaalisia työkaluja sähköpostista ja yhteisöalustoista raportointityökaluihin.

Teknologiakeskeinen ajattelu ja ihmislähtöinen suunnittelu ovat usein harmillisen kaukana toisistaan, mikä ei ainakaan helpota loppukäyttäjien digiähkyä. Teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa tulisi aina pitää päällimmäisinä mielessä ihmiskeskeisyys ja asiakaslähtöisyys. Valitettavan usein nämä teemat kuitenkin jäävät paitsioon, kun lähdetään etsimään helpointa ja tehokkainta tapaa ratkaisun toteuttamiseen.

Tämä ongelma sai minut aikanaan kiinnostumaan muotoiluajattelusta ja ihmisläheisestä muotoilusta, eritysesti digitaalisissa ympäristöissä. Olen aina työskennellyt ihmisten kanssa ja koen, että minulla on sen suhteen paljon annettavaa.

Käyttäjien sitouttaminen ja prosessien suunnittelu ovat avainasemassa 

Ennen uusia teknologisia projekteja ja hankintoja tulisi aina pohtia tarkoin kysymystä ”Miksi?”. Miksi muutosta tarvitaan? Kun vastaus on selvitetty, mielellään iteratiivisesti ja yhdessä käyttäjien kanssa, asiantuntijat osaavat antaa parhaat neuvonsa siihen, miten olemassa olevia toimintatapoja kannattaa lähteä muuttamaan.

Jos käyttäjiä ei saada sitoutumaan digihankkeisiin, hankkeet epäonnistuvat. Lopputulos on pistemäinen, eikä lopulta palvele koko organisaation työvirtaa tai tavoitteita. On siis tärkeää pysähtyä miettimään hankkeen tavoitteet tarkoin ja ottaa loppukäyttäjät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Miltä valmis ratkaisu tulee konkreettisesti näyttämään työntekijä Meikäläisen työpöydällä?

Tämän jälkeen palveluntuottajan tehtävä on osata tuoda käyttäjien toiveet yhteen, hahmottaa asiakkaansa tarpeet ja löytää sopivimmat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseen. Näin syntyy työvirta, jossa sekä asiakkaan että tuotteen loppukäyttäjien toiveet täyttyvät.  

Toinen usein kohtaamani ongelma on se, että uudet digitaaliset hankkeet pyritään sovittamaan vanhoihin prosesseihin. Uusia prosesseja kohtaan ollaan ennakkoluuloisia, ja uusia työkaluja pyritään käyttämään samalla tavoin kuin niiden vanhoja vastineita. Tämä johtaa vääjäämättä epäonnistumisiin.

Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että vanhoissa toimintatavoissa, tai uusissa teknologioissa olisi jotakin vikaa, vaan välistä vain puuttuu oikeanlainen transformaatiotapa. Halu ottaa uusia työkaluja käyttöön on ymmärrettävästi suuri, mutta kiirehtiminen ei kannata.

Uuteen mukaan pienin askelin 

Kuten aikaisemmin totesin, teknologisen kehityksen vastustamisessa piilee aina riski jäädä jälkeen kilpailijoista. Jos yritys esimerkiksi pitäytyy on-premises -ratkaisuissa, monet modernimpien pilviratkaisujen tuomat hyödyt ja kyvykkyydet jäävät yrityksen ulottumattomiin, ja vanhenevista legacy-teknologioista voi ajan saatossa syntyä suuri taakka. Samaan aikaan pilviekosysteemit laajenevat ja kehittyvät ja mahdollistavat helpon skaalautumisen hallittavin kustannuksin.

Täysin uusien teknologioiden, kuten AI:n, parissa keneltäkään ei löydy vuosikymmenten kokemusta, eikä kukaan voi varmasti todeta, että niihin panostaminen on kannattavaa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, millaisia kustannuksia tai riskejä voi syntyä, jos yritys päättää olla tekemättä mitään.

Jos teknologia on niin tuoretta, että sille ei ole vielä olemassa niin sanottuja parhaita käytänteitä, suosittelen lähtemään mukaan pienin askelin, mutta aktiivisesti. Asioita kannattaa kokeilla vähitellen tarpeiden mukaan harkittujen investointien myötä, ja hyödyntää kokeilusta opittua jatkossa. 

Teknologinen osaaminen on Innofactorille iso pääoma. Aina löytyy joku henkilö, jolla on syvää osaamista ja joka löytää juuri ne oikeat ratkaisutavat ja teknologiat ongelmaan. Noin 600 pohjoismaisen osaajan työyhteisömme on myös psykologisesti turvallinen verkosto: tietoa ei pimitetä, vaan sitä jaetaan avoimesti. Uudet työntekijät voivat vapaasti tuoda esille omia näkökulmiaan, mikä on kehityksen kannalta arvokasta, sillä he näkevät asiat tuorein silmin.

Kaikista tärkeintä on työntekijöidemme vilpitön empaattinen halu tukea ja ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Kun tämä halu yhdistyy laajaan teknologiseen osaamiseen ja muotoiluajatteluun, syntyy lyömätön kilpailuetu. 

Järjestämme syksyllä tekoälyä käsittelevän englanninkielisen webinaarisarjan, jossa asiantuntijamme kertovat, kuinka organisaatiot voivat parantaa tuottavuuttaan Copilot for Microsoft 365 -ratkaisun avulla. Lue lisää verkkosivuiltamme!

TUTUSTU WEBINAARISARJAAMME: CXO GUIDE TO COPILOT FOR MICROSOFT 365