Kuukausi sitten tehty myynti- ja tulosennuste vanhenee käsiin silmänräpäyksessä, kun rajanaapuri käynnistää hyökkäyssodan Euroopassa tai kun globaali tartuntatautipandemia sulkee valtion rajat yhdessä yössä.

Yhteiskuntaa äkillisesti ravistelevat muutokset sumentavat lyhyen aikavälin näkymiä sekä aiheuttavat arvaamattomia kerrannaisvaikutuksia, jotka pahentavat tilannetta myös pidemmällä ajanjaksolla. Sähkön ja polttoaineiden hinnat kallistuvat, energiasta on pulaa, korot nousevat ja toimitusketjut katkeavat – miten organisaatio voi valmistautua tapahtumiin, joiden tarkka ennustaminen on mahdotonta?

On selvää, että perinteinen talouden suunnittelu ei enää toimi maailmassa, jossa muutos on jatkuvaa ja tulevaisuus täynnä erilaisia uhkakuvia mutta toisaalta myös valtavia mahdollisuuksia. Mikä siis neuvoksi?

Skenaariohallinnan avulla voi valmistautua toimintaympäristön muutoksiin – hyvässä ja pahassa

Scenario Management, jota kutsun tässä kirjoituksessa skenaariohallinnaksi, on epävarman ja jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin suunniteltu toimintamalli, joka sovittaa organisaation käytössä olevat resurssit yhteen strategisten tavoitteiden kanssa.

Skenaariohallinnassa hahmotellaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja, joita voi hyödyntää erilaisten toimintasuunnitelmien laatimisessa. Isossa kuvassa mallia on mahdollista hyödyntää kahdella tavalla:

• Organisaatio voi varautua siihen, kuinka se reagoi sellaisiin epäsuotuisiin tapahtumiin, jotka heikentävät edellytyksiä harjoittaa liiketoimintaa.
• Organisaatio voi aktiivisesti pyrkiä tunnistamaan ja hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, joita markkinamurrokset ja muut toimintaympäristön muutokset avaavat.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on esimerkki yllättävästä tapahtumasta, joka lopetti monen suomalaisyrityksen liiketoiminnan itänaapurissa lähes kertaheitolla. Kehityskulun tarkka ennustaminen oli tietysti täysin mahdotonta, mutta jokainen Venäjällä toimiva yritys olisi voinut laatia toimintasuunnitelman tilanteeseen, jossa liiketoimintaa itänaapurissa ei enää syystä tai toisesta voi jatkaa. Sama koskee myös vaikkapa yrityksiä, joiden toiminta on vahvasti sidoksissa öljyn tai muun raaka-aineen saatavuuteen.

Uhkakuvien maalaamisen lisäksi skenaariohallinta toimii myös toiseen suuntaan.

Kestävän kehityksen, kiihtyvän inflaation ja siihen linkittyvän korkojen nousun kaltaiset ilmiöt voivat avata arvokkaita mahdollisuuksia yritykselle, joka ymmärtää huomioida ne strategiassaan ja tarjoomassaan. Toisaalta ketterästi toimintaympäristön epäsuotuisiin muutoksiin sopeutuvat yritykset onnistuvat kääntämään haastavat tilanteet omaksi edukseen. Esimerkistä käy talouden hetkellisesti pysäyttänyt koronaviruspandemia, jonka muun muassa suoratoistopalveluita tai etätyöskentelyratkaisuita tarjoavat yritykset onnistuivat hyödyntämään erinomaisesti.

Skenaarioiden laatimiseen täytyy kuitenkin varata riittävästi aikaa ja resursseja, sillä itsestään ne eivät synny. Ja mikäli jokin hahmotelluista skenaarioista sattuu jonain päivänä toteutumaan, yrityksen on vielä oltava valmis reagoimaan nopeasti: markkinatalouden maailmassa nopein korjaa potin, ja muut joutuvat taistelemaan jäljelle jäävistä murusista.

Edelläkävijät ohjaavat markkinaa ja luovat kysyntää skenaariohallinnan menetelmillä

Nokian nousu matkapuhelinvalmistajien globaaliksi ykköseksi on kaikkien tuntema kotimainen menestystarina – ja yhtiön romahdus puolestaan valtava kansallinen pettymys.

Nokialta kännykkämarkkinoiden valtikan napannut Apple teki kosketusnäyttöihin keskittymisen lisäksi myös monia muita asioita suomalaisyhtiötä paremmin. Yksi ratkaisevista linkittyy vahvasti skenaariohallintaan.

Siinä missä Nokia sulki silmänsä markkinoiden kehitykseltä ja keskittyi tuotannon optimointiin ja lyhyen aikavälin tuottojen maksimointiin, Apple piti tuntosarvensa pystyssä ja laati useita strategioita erilaisten tapahtumakulkujen varalta.

Yhtiön visio siitä, että ihmiset haluavat tyylikkäästi muotoiltuja ja helposti käytettäviä tuotteita, osoittautui lopulta oikeaksi ja näyttäytyy jälkiviisauden valossa jopa itsestään selvältä. Kulisseissa on kuitenkin varmasti laadittu monenlaisia suunnitelmia ja pohdittu, miten kuluttajien mieltymyksiin voidaan vastata erilaisten teknologioiden ja innovaatioiden keinoin.

Vastaavia esimerkkejä edelläkävijäyhtiöistä on runsaasti jopa aivan viime vuosilta. Airbnb haastoi hotellimarkkinat ja kannusti kuluttajia etsimään ainutlaatuisempia majoitusvaihtoehtoja, Netflix horjutti televisio- ja elokuva-alaa tarjoamalla viihdesisältöä tilauspohjaisella mallilla ja Amazon ravisutti verkkokaupallaan koko vähittäiskaupan alaa – ja niin edelleen.

Näin laadit skenaarioita tekoälyä hyödyntävän suunnitteluratkaisun avulla

Nykyaikaiset tekoälyä ja organisaation omaa dataa hyödyntävät ohjelmistoratkaisut tarjoavat erinomaiset lähtökohdat skenaarioiden laatimiseen osana organisaation suorituskyvyn johtamista.

Innofactor on auttanut useita asiakkaitaan hyödyntämään mallien laatimisessa Jedox-ohjelmistoa, joka yhdistää strategisen, operatiivisen ja taloudellisen suunnittelun yhdeksi integroiduksi suunnitteluprosessiksi. Jedoxin integraatiotyökalun avulla on mahdollista laatia räätälöityjä, organisaation omaan dataan ja liiketoiminnan syy-seuraussuhteisiin perustuvia suunnittelumalleja. Lisäksi ohjelmistossa on tekoälytoiminnallisuus esimerkiksi myynnin ja kustannusten ennustamiseen.

Asiakkaistamme muun muassa Reka Kaapeli hyödyntää Jedoxin monipuolisia taloussuunnittelun ominaisuuksia. Asiakastarinassa kerromme, kuinka Jedox helpottaa yhtiön talouden suunnittelua.

LUE ASIAKASTARINA: KATTAVAA TALOUSSUUNNITTELUA JEDOXILLA