OT on läsnä kaikkialla
OT on läsnä kaikkialla. Se on voima, joka pitää toimistot käyttökuntoisina ja teolliset prosessit pyörimässä. Se seuraa ja ohjaa näkymättömissä olevaa teknistä ympäristöä, ohjaa olosuhteita ja tunnistaa tapahtumia. Se hälyttää ja välittää tietoa eri formaateissa. Ja se varmistaa, että palvelinsalin olosuhteet ovat optimaaliset, jotta tieto voi virrata ja transaktiot tapahtua.
50.000m2 toimisto rakennukseen asennetaan rakennusvaiheessa tuhansia valaisimia, tuhansia sensoreita ja käyttölaitteita, tuhansia turvallisuusjärjestelmien aktiivilaitteita ja ehkä tuhansia muita IoT-laitteita. Ja lopulta rakennuksessa voi olla kymmeniä tuhansia IoT-laitteita ja ehkä kymmeniä erilaisia ohjausjärjestelmiä haastavassa verkkoympäristössä. Tämä kaikki on OT:ta (Operational Technology). Ja nämä kaikki järjestelmät otetaan käyttöön lähes samanaikaisesti. Tämä vaikuttaa uskomattomalta, mutta se tapahtuu - tavalla tai toisella.
Rakennushanke on lähes käsittämättömän monimutkainen kokonaisuus ja samalla tässä digitalisaation aiheuttamassa paineessa rakentamisen ja kiinteistönhallinnan ala voi olla tällä hetkellä toimialoista se kaikkein konservatiivisin. Se on suuri. Se on vahva. Ja se vaikuttaa meihin kaikkiin. Ja se sulkee sisäänsä uskomattoman määrän hyödyntämätöntä potentiaalia - tulevaisuuden datatuotteita ja uusia palveluinnovaatioita.
Mutta mikä on älykäs kiinteistö? Kiinteistöt saadaan kyllä näyttämään älykkäiltä, jos oleskelutiloissa on työtä helpottavaa ja työpäiväkokemusta elävöittävää teknologiaa. Mutta tekeekö se itse kiinteistöstä älykkään? Pohdimme silloisen kollegani Maria Niemenkanssa asiaa tarvelähtöisesti ja erityisesti elinkaarenhallinnan näkökulmasta:
1) Alussa pitää löytää sellainen ajattelumalli ja tavoitteet, jotka tukevat oikeita valintoja kiinteistön elinkaarta ajatellen.
2) Suunnittelun lähtökohtien pitää perustua fiksuille ja tavoitteen mukaisille ratkaisuille. Jo rakennusvaiheessa voidaan ottaa käyttöön sellaisia ratkaisuja, jotka jäävät tukemaan ja ohjaamaan kiinteistön toimintaa ylläpidon aikana.
3) Suunnittelun pohjalta tarkennetaan palvelun vaatimuksia, kilpailutetaan ja valitaan käyttötarkoitukseensa sopivat ratkaisut. Tässä vaiheessa elinkaarelle asetetut tavoitteet ovat yksi valintakriteeri. Ja tässä vaiheessa on tärkeä erottaa “smart building” ja “smart office” -ratkaisut toisistaan ja tunnistaa näiden mahdolliset liittymäkohdat.
4) Kun käyttöönotto on toteutettu onnistuneesti, voidaan jatkaa niiden fiksujen, oikea-aikaisten ja tarpeen mukaisten prosessien ja ylläpitopalveluiden kehittämistä aina paremmaksi ja siitä lähtökohdasta, joka on jo hankinnan sopimisvaiheessa sovittu.
Edellä mainitulla tavalla hankittu kokonaisuus varmistaa sen, että kiinteistön järjestelmäkokonaisuus on välittömästi käyttöönoton jälkeen päivitettävissä ja kehitettävissä aina vain paremmaksi ja käyttötarkoitustaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Mutta kaikki tämä vaatii muutosta konservatiiviseen hankintaan ja ajattelutapaan. Pari tekoälyllä höystettyä järjestelmää ei tee kiinteistöstä älykästä. Fiksuja valintoja tekevät älykkäät ihmiset sen tekevät.
Hanna Pikkusaari
Smart Tech Advisor
Osaango
Osaango - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Osaango - Muita referenssejä
Osaango - Muita bloggauksia
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
ite wikin referenssihaku »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin julkaisuhaku »
