Tekoäly on viime aikoina puhuttanut paljon medioissa tuoden mukanaan myös joitakin aiheeseen liittyviä ennakkoluuloja. Osaksi siitä syystä kirjoitin tekoälystä viisiosaisen artikkelisarjan, jossa pyrin käsittelemään aihetta puolueettomasti ja monipuolisesti.

Ensimmäisessä artikkelissa käyn läpi, mitä tekoäly oikeastaan tarkoittaa ja mitä se ei vastaavasti tarkoita.

Alla tulevien artikkelien aiheet:

1. Tekoäly – AI vai Tä?
2. Tekoälyn lajit
3. Neuroverkot ja niiden toiminta
4. Tekoälyn algoritmit esimerkkeineen
5. Tekoälypalveluiden esittely

Teksti sisältää myös jonkin verran tekoälyn tuottamaa tekstiä – tosin kieliasua on muokattu, sillä tekoäly älykkyydestään huolimatta se ei kirjoita erityisen sujuvaa suomen kieltä.

Mitä tarkoittaa tekoäly?

Euroopan unioni määrittelee tekoälyn seuraavasti.

”Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista.

Tekoälyn ansiosta tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen tietyn päämäärän. Tietokone ottaa vastaan tietoa, jonka sen omat tunnistimet (esimerkiksi kamera) ovat keränneet, käsittelee sen ja vastaa siihen.

Tekoälyjärjestelmät kykenevät muokkaamaan käytöstään tiettyyn pisteeseen asti analysoimalla aiempien toimien vaikutuksia ja työskentelemällä itsenäisesti.”

Melko hyvä määritelmä. Se on kuitenkin melko yleisellä tasolla, sillä kontekstista riippuen sillä voidaan tarkoittaa yksittäistä analyysiin kykenevää algoritmia, palvelua, ohjelmistoalustaa tai kokonaista teollisuuden alaa. EU:n määritelmä on tarkoituksellisesti yleinen ja siten osin vajavainen, koska asiayhteydestä riippuen määritelmä elää.

Median luomat mielikuvat tekoälystä

Media on luonut tekoälystä monia mielikuvia, jotka jonkin verran haittaavat yleistä keskustelua. Jotkut ottavat tekoälyn malliksi Terminator-elokuvien Skynet-järjestelmän tai War Games elokuvan ydinaseita hallinnoivan tekoälyn, joka vain halusi pelata shakkia kehittäjänsä kanssa. Toiset taas käsittävät tekoälyksi makron, joka suorittaa toistuvaa tehtävää annettujen parametrien perusteella. Jotkut käsittävät tekoälyksi koneoppimisjärjestelmän, joka analysoi dataa ja tuottaa sen perusteella haluttuja koosteita.

Kaikki nämä määritelmät ovat samaan aikaan sekä oikeita, että vääriä. Yhtä kaikki harhaanjohtavia ja kuitenkin omasta näkökulmastaan kovin oikeita.

Ihmiskunnan tuhoa hautovaa tekoälyä ei kuitenkaan ole olemassa. Niin pitkään kuin ihminen peukaloineen on kykenevä nykäisemään virtajohdon seinästä, on tekoäly ihmisen armoilla. Täytyy myös muistaa, että tekoälyn pitäisi kyetä itsenäiseen ajatteluun – mihin se ei tällä hetkellä pysty.

Mikä on OpenAI

OpenAI kehittää yleistä tekoälyä, joka tunnetaan lyhenteellä AGI (Artificial General Intelligence). Sekään ei kuitenkaan uhkaa olemassaoloamme, vaan kyseessä on tekoäly, joka kykenisi yksittäisen tarkoituksen sijasta suoriutumaan monista erilaisista tehtävistä.

Tietotekniikan näkökulmasta kyseessä on aina kuitenkin algoritmi, joka syötteeseen perustuen tuottaa toivottuja lopputuloksia. ChatGPT yhdistelee internetistä poimimaansa tekstiä muodostaen suhteellisen älykkäitä vastauksia, DALL-E käyttää kuvantunnistusta muodostaakseen kaiken kuvamateriaalin perusteella satunnaisesti kuvia ja Copilot valikoi annettujen parametrien perusteella laajasta ohjelmistokirjastosta koodisniplettejä.

Kaikissa on ongelmana kuitenkin tiedon laatu. ChatGPT ei voi todentaa onko sen keräämällä tiedolla totuusarvoa. DALL-E ei voi tietää miltä sen kuvaama kohde todellisuudessa näyttää ja Copilot ei voi tietää toimiiko sen suosittelema koodi oikein tai tehokkaasti. Kaikessa yhteistä on se, että ihminen joutuu validoimaan tuloksen, jotta tekoäly voi oppia.

Se onko validaation tekevän ihmisen keräämän tiedon laatu sen parempaa on taas toinen keskustelun aihe.

ChatGPT kuvailee itseään seuraavasti:

”AI eli tekoäly on tietojenkäsittelyn ala, joka pyrkii kehittämään tietokonejärjestelmiä, jotka kykenevät suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat ihmisen älykkyyttä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa päätöksenteko, ongelmanratkaisu, havaintojen tekeminen ja oppiminen. Tekoäly pyrkii siis jäljittelemään ihmisen älykkyyttä ja jopa ylittämään sen joillakin alueilla.”

Tekoäly koostuu useista eri tekniikoista, kuten koneoppimisesta, neuroverkoista, luonnollisen kielen käsittelystä ja päätöksenteon logiikasta. Nämä tekniikat mahdollistavat tietokoneiden oppimisen ja soveltamisen monimutkaisissa tilanteissa.

Tekoälyä käytetään monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, taloudessa, liikenteessä ja teollisuudessa. Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoälyä voidaan käyttää potilastietojen analysointiin ja diagnoosien tekemiseen. Taloudessa tekoälyä käytetään esimerkiksi osakeanalyysissa ja riskienhallinnassa.

Vaikka tekoälyllä on monia hyödyllisiä sovelluksia, sen käytössä on myös riskejä. Tekoälyjärjestelmät voivat olla alttiita virheille, vääristyksille ja väärinkäytöksille. Tämän vuoksi tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön liittyy monia eettisiä kysymyksiä, joiden huomioiminen on tärkeää.

Seuraavassa artikkelissa esittelen erilaisia tekoälyn lajeja, kuten robotiikka, itseohjautuvat ajoneuvot ja neuroverkot, jotka on suunniteltu jäljittelemään ihmisen aivojen toimintaa ja kykyä oppia.

EU:n määritelmä tekoälylle:

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200827STO85804/mita-tekoaly-on-ja-mihin-sita-kaytetaan

Kysy lisää asiantuntijoiltamme. 

Kirjoittaja: Antti Winter, Senior Architect

Lisätiedot: antti.winter@altoros.com ja ari.mutanen@altoros.com