Asiantuntijat ympäri maailmaa kokoontuivat hiljattain Procuriousin webinaariin keskustelemaan hankinnan päivän polttavimmista teemoista. Esillä oli isoja kysymyksiä toimitusketjujen häiriöiden välttämisestä läpinäkyvyyden lisäämiseen ja eettiseen hankintaan.

Procuriousin perustaja ja toimitusjohtaja Tania Seary oli saanut vieraakseen Baswaren Lindsay Munnin, Boston Consulting Groupin Marcell Vollmerin sekä Zeal Sourcingin Antti Suorsan. Heistä jokainen oli huomannut, että viimeiset puolitoista vuotta ovat pakottaneet yritykset tutustumaan läpinäkyvyyden teemaan.

Vollmer nosti esille keväällä 2021 tapahtuneen Suezin kanavan tukoksen. Yrityksissä, joissa läpinäkyvyydessä oli puutteita, tilanteen selvittely saattoi kestää kauan.

– Jos hankintatiimillä on kaikki data siitä, missä laivoissa ja konteissa mikäkin tavara on, päästään heti miettimään, miten tilanteen vaikutukset oman yrityksen toimintaan jäävät mahdollisimman lieviksi, hän totesi.

Hän myös pohti termien transparency ja visibility eroa.

– Näkyvyys tarkoittaa datasta saatavaa tietoa, ja hankintatiimillä onkin tärkeää olla täydellinen näkyvyys kaikkeen toimittaja-, markkina- ja liiketoimintadataan. Läpinäkyvyyden määritelmä sisältää kuitenkin paljon muutakin. Siihen sisältyy avoimuus, kommunikaatio ja toimet, joilla tieto kääntyy vakuudeksi siitä, että yrityksellä on kaikki tarvittava strategisesti oikeiden päätösten tekemiseen.

Suorsan arveli ainakin listayhtiöiden jo havahtuneen läpinäkyvyyden merkitykseen toimitusketjun riskien minimoimisessa. Käytännön tasolla muutos tapahtuu kuitenkin pikkuhiljaa, sillä sen läpivienti vaatii sekä uutta teknologiaa että ajattelutapojen tuuletusta.

– Yritykset ovat alkaneet investoida prosessien automatisointiin ja datan keräämiseen, mutta edelleen on olemassa aukkoja datan arvon ja analytiikkatyökalujen tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtämisessä. Toinen pitkäaikainen haaste on ollut se, ettei yritysten ylin johto ole priorisoinut hankintaa ja toimittajahallintaa riittävän korkealle. Koronapandemia kuitenkin konkretisoi sen, miten tärkeää on investoida myös hankinnan toimintojen kehittämiseen.

Paikallisesta hankinnasta hyötyy koko yhteisö

Viimeiset puolitoista vuotta nostivat strategioiden keskiöön ainakin yhden ison kysymyksen: onko järkevää olla täysin riippuvainen aasialaisista toimittajista?

Keskustelua johtanut Seary nosti esiin muun muassa kasvaneet logistiikkakustannukset ja veropolitiikan muutokset, joiden myötä moni toimija on kääntänyt katseensa takaisin lähialueille. Suorsa muistutti, että monet kotimaiselta toimittajalta ostavat yrityksetkin ovat lopulta kytköksissä Kiinaan, sillä tukkukauppiaille tavara tulee pitkälti Aasiasta.

– Välillä paikallisia toimittajia ei edes löydy, sillä globalisaatio on ajanut tuotantoa Kiinaan. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa suurin osa komponenteista tuotetaan maailmassa yhdessä kaupungissa. Siinä mielessä edessä on pitkä tie, kun puhutaan siirtymästä kohti paikallista hankintaa, hän pohti.

Wollmer toivoi, että yhä useampi yritys heräisi pohtimaan oman organisaation diversiteetin lisäksi toimittajiensa monimuotoisuutta: millainen sekoitus isoja ja pienempiä toimittajia olisi omalle liiketoiminnalle kaikista paras. 

Myös Baswaren Munn kertoi pohtineensa paljon paikallisen hankinnan hyötyjä sekä läpinäkyvyyden että kestävyyden näkökulmasta.

– Globaalin kriisin kohdatessa jokaisella yrityksellä pitäisi olla toimittajaverkostossaan vaihtoehtoja. Paikallinen toimittaja voi pystyä ketterämpään ja nopeampaan toimittamiseen. Pandemian aikana moni yritys on huomannut paikallisen talouden tukemisen merkityksen. Paikallisilla, pienillä toimittajilla ei ole samanlaista kassavirtaa kuin isommilla kilpailijoillaan. Jos paikalliset toimittajat ajautuvat vaikeuksiin ja lopettavat toimintansa, se heijastuu lopulta koko yhteisöön, hän sanoi. 

Hän korosti teknologioiden merkitystä paikallisten hankintojen lisäämisessä.

– Basware Network auttaa myös paikallisen toimittajaverkoston rakentamisessa. Sen avulla isot yritykset voivat löytää pienempiä toimittajia maantieteellisesti läheltä ja halutessaan avata tarjouskilpailun paikallisella tasolla. 

Dataa analysoimalla kohti parempia päätöksiä

Ihmisten arvomaailmassa on tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia. Ensin tuli pandemia, sitten IPCC:n tuorein ilmastoraportti, eikä puhe yritysten ja yhteisöjen tasa-arvostakaan ole hiipumassa. Ne kaikki ovat muuttaneet ajattelutapoja, ja yritysten on pakko ottaa nämä muutokset on pakko ottaa tosissaan, mikäli ne mielivät menestyä kilpailussa.

– Erityisesti kuluttaja-asiakkaat ovat erittäin valveutuneita vastuullisuuteen liittyvissä asioissa ja haluavat tietää, että hankitut tuotteet valmistetaan kestävästi. Myös voittoa tavoittelemattomat yhdistykset tarkkailevat yritysten toimittajia ja lukevat vastuullisuusraportteja osoittaen mahdolliset epäkohdat, Suorsa kommentoi.

Muutospainetta tulee koko ajan enemmän myös sijoittajilta, jotka alkavat olla yhtä lailla kiinnostuneita siitä, millaisin pelisäännöin markkinoilla toimitaan.

– Keväällä ilmastotoimia vaativat aktivistisijoittajat saivat ajettua Exxon Mobilin hallitukseen kaksi uutta jäsentä, joista toinen on suomalainen Kaisa Hietala, kuului Suorsan esimerkki.  

Koko nelikko uumoili, että jatkossa hankinnoissa korostuvatkin eettiset ratkaisut. Silloin datasta ja sen analysointia edistävän teknologian hyödyntämisestä on jälleen paljon apua.

– Eettinen hankinta lähtee liikkeelle siitä, että yrityksessä ymmärretään bisneskumppaneiden taustat. Kyse ei ole vain omista toimittajista, vaan myös heidän alihankkijoistaan ja toimittajistaan. Joskus asioiden selvittäminen voi vaatia yksityiskohtiin paneutumista, mutta nykyisin siihen on tarjolla työkaluja, kuten analytiikkaratkaisuja, Munn muistutti. 

Lopulta vastuullisuus kumpuaa organisaation jokaisesta valinnasta. Munn epäili, että etätyöskentelyn aikana prosessien automatisointia on vauhdittanut myös yritysten halu satsata työntekijöidensä hyvinvointiin. 

– Manuaalisten työvaiheiden poistaminen on helpottanut kotitoimistoissa tehtävää työtä. Moni digitaalisiin ratkaisuihin panostanut yritys on huomannut, että muutoksen myötä tehokkuus on noussut. Isommassa kuvassa miellyttävämpien työympäristöjen luominen tai tarpeettoman liikematkustuksen vähentäminen on osa keskustelua tulevaisuuden kestävästä liiketoiminnasta.