Työn tehokkuuden mittaaminen eri työvaiheissa

Työn tehokkuuden mittaaminen on yleistä erityisesti valmistavan teollisuuden puolella. Usein käytössä on tapa, jossa suunnittelussa tehdään arvio työvaiheen kestosta perustuen mm. markkinahinnan ja valmistuskustannusten erotukseen eli katteeseen. Tällä tavalla saadaan hyvin rajallinen kuva siitä, millainen työn tehokkuus todellisuudessaan on, eikä pystytä tunnistamaan syitä sen takana.
Miksi työn tehokkuutta mitataan?
Tehokkuudella tarkoitetaan sitä, miten tehokkaasti yrityksen resursseja kuten materiaaleja, työvoimaa ja aikaa käytetään tuotantoprosessissa. Resurssien käytön tehostamisen avulla voidaan parantaa yrityksen kannattavuutta. Työn tehokkuuden mittaamisella voidaan selvittää miten tehokkaasti yritys käyttää resurssejaan tällä hetkellä ja selvittää, miten yritys voisi kehittää resurssien käyttöään tulevaisuudessa.
Syitä tehokkuuden heikkenemiselle:
Eräitä syitä työn tehottomuuden takana teollisuudessa voivat olla inhimilliset tekijät, konehäiriöt ja materiaaliviat:
Inhimilliset tekijät: Vaikka koneet tekevät nykyään suurimman osan itse varsinaisesta työstä, on ihmisen rooli kuitenkin merkittävä tuotannon tehokkuuden ja laadun maksimoinnissa. Koneiden tuotantokäytössä esimerkiksi säädöillä ja erilaisten muottien, jigien, työstöterien ja -välineiden asettelutarkkuudella on merkitys sekä laadun että tehokkuuden kannalta. Esimerkiksi samassa kokoonpano- tai asennustyössä eri henkilöiden välinen tuottavuus vaihtelee paljon, joka voi johtua resursoinnin tai osaamisen seurannan puutteista.
Miten töiden seurannalla voidaan parantaa tehokkuutta?
Töiden seurannan avulla saadaan tarkkaa tietoa siitä, mihin yrityksen resursseja ja koneita käytetään. Töiden seurannassa kaikki leimaukset voidaan kohdistaa tuotantokoneille, töille, projekteille sekä yksittäisille työvaiheille. Näin saadaan todellista ja toteumaan perustuvaa tietoa kustannuslaskennan käyttöön ja voidaan välttyä arvailulta. Töiden seurannan avulla voidaan löytää myös piilokustannuksia, joiden olemassaoloa ei muuten olisi huomattu.
Töiden seurannan avulla poikkeustilanteista kuten konevioista ja materiaalin loppumisesta voidaan raportoida järjestelmään. Näin työnjohto saa selville, mistä esimerkiksi työkatko tai viivästys on johtunut ja voi korjata tilanteen. Lisäksi konevikojen jäljille voidaan päästä myös työajanseurantajärjestelmästä paljastuneen tietyn työvaiheen työajan pitenemisen avulla – jos työvaiheeseen alkaa kulua enemmän aikaa kuin aiemmin voidaan tutkia, alkaako koneen teho heikentyä korjaustarpeen vuoksi.
Esimerkiksi tuotteiden työvaiheen yhteydessä määräkirjauksia tehtäessä, suuri sekundatuotteiden määräkirjaus saattaa pysäyttää työt. Töiden seurannan jäljitysmoduulin avulla voidaan kirjata ylös tuotetilausten yhteydessä materiaalin toimittaja ja erä. Tämä tieto säilyy järjestelmässä ja jälkikäteen on mahdollista jäljittää muun muassa viallisten tuotteiden tekopaikka, tekijä, materiaalin toimittaja ja materiaalin erä.
Työvoiman resursointi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan:
Töiden seurannalla työvoima voidaan resursoida sinne, missä sitä tarvitaan. Järjestelmän kautta nähdään suoraan, keitä töissä on ja voidaan nähdä, mistä projekteista tai työvaiheista henkilöitä puuttuu. Näin työvoima saadaan kohdistettua sinne, missä sitä tarvitaan ja vältytään esimerkiksi turhalta odottelulta.
Jos esimerkiksi työntekijä on sairaana, hän voi tehdä kotoa käsin mobiilileimauksen avulla merkinnän siitä. Näin työnantaja saa tiedot suoraan järjestelmään ja näkee missä työssä kyseisen työntekijän olisi sinä päivänä tarkoitus olla ja tarvitseeko hänen tilalleen hankkia tuuraajaa, jotta työt eivät seisaannu.
Alkuperäisen artikkelin ja muita työn seurantaan liittyviä artikkeleita löydät blogistamme. Mikäli kaipaat apua yrityksenne tehokkuuden parantamiseen, käy tutustumassa maksuttomiin asiantuntijamateriaaleihimme JotBarin tietopankissa.