Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

Työssä onnistuminen motivoi Scrum-tiimiä

BloggausTämä “Mistä on hyvät tiimit tehty” -blogisarjan viimeinen osa käsittelee tiimin saavuttamia tuloksia. Hyvät tiimit saavuttavat jatkuvasti hyviä tuloksia: urheilussa hyvät tiimit voittavat paljon otteluita ja saavuttavat hyviä tuloksia kilparadalla viikosta ja vuodesta toiseen. Menestys ruokkii menestystä, ja hyvät tiimit alkavat myös ajatella, että työssä onnistuminen ja menestyminen on normaalia. Kakkossija tai kolmossija tuntuu häviöltä. Tarkoitan tässä nimenomaan jatkuvaa menestystä. Jatkuvasti hyviä tuloksia ei saavuteta onnella, vaan kovalla työllä.



Hyvät tulokset motivoivat – mutta vain jos niitä jaksetaan huomioida!

Hyvät tulokset ja työssä onnistuminen motivoivat koko tiimiä jatkamaan niihin johtanutta kovaa työtä, mutta pelkästään tulokset eivät riitä. Tiimin johtavien henkilöiden pitää muistaa arvostaa hyviä tuloksia. Kiitokset ja pienet hetket työn lomassa, joissa hyviä suorituksia pysähdytään arvostamaan, ovat todella tärkeitä. Erittäin tärkeitä tällaiset hetket ovat ketterissä tiimeissä, joissa ei ole tiimiä “valvovaa” tiiminvetäjää. Tuoteomistaja ja Scrum Master ovat avainroolissa, jos tiimi ei itse vielä osaa antaa huomiota hyville suortuksille. Tiimiä voi valmentaa tulosten huomioimisessa, ja tämä onkin Scrum Masterin tehtävä. Tuoteomistajan on myös muistettava, että koska hänellä on “työtä pyytävä ja hyväksyvä” rooli, hänen on myös muistettava kiittää tiimiä hyvistä tuloksista.


Älä tyydy nykyiseen – vaadi jatkuvasti vähän lisää

Hyvien tulosten motivoiva vaikutus on myös vahvin, jos haastetaso on lievässä kasvussa koko ajan. Samana säilyvä haastetaso johtaa pian siihen, että tiimi onnistuu lähes aina. Tämä puuduttaa ja tylsistyttää, ja myös latistaa onnistumisien juhlintaa. Parasta olisi, jos tiimi onnistuisi noin 80% ajasta hyvin. Loppu 20% saattaa olla sitten joko osittaista onnistumista tai epäonnistumista. Tällöin tiimi on pyrkinyt ylittämään oman taitotasonsa, ja huomaa toimivansa taitotasonsa rajoilla. Tämä 80/20-sääntö toimii tietenkin vain silloin kun tiimi yrittää tehdä parhaansa.


Onnistu kahdeksan kertaa kymmenestä!

Samaa 80/20-sääntöä voisi ajatella myös noudatettavan sprinttien lataamisessa. Hyvät Scrum tiimit saavuttavat yli 80% suunnittelemastaan sisällöstä sprintissä – mutta vain hyvin harvoin kaikkea suunniteltua saadaan tehtyä! Jos tiimi saavuttaa jatkuvasti kaiken suunnitellun sisällön, lienee selvää, että on suunniteltu liian vähän sisältöä. Jos jäädään jatkuvasti vain puoleen, on suunniteltu liikaa (huomaa: jos suoritustaso on jatkuvasti matala, syitä voi olla myös muita – esimerkiksi puutteellinen ja epäselvä määrittely).
Mikä on tämän asian oppimismahdollisuus?

On koko Scrum-tiimin asia määritellä ja hakea yhdessä oman taitotason rajoja. Tämä tapahtuu ketterissä tiimeissä usein työn määrittelyn kautta, eli kun määritellään backlog itemeja esimerkiksi backlog grooming/refinement tai sprintin suunnittelukokouksissa. Ehkä groomaus- ja suunnittelukokouksissa pitäisikin enemmän keskustella jokaisen backlog itemin kohdalla myös siitä, mitä tiimi tai joku sen jäsen voi oppia juuri tästä asiasta.


Tulosten katselmointi retrospektiiveissä

Toinen keino miettiä tiimin osaamisen rajoja on retrospektiivi. Yksi hyvä retrospektiivikeino on “Excited Learning” -metodi. Tässä metodissa kysytään tiimiltä, mistä tulevasta tapahtumasta tai asiasta he ovat innoissaan, mitä he haluavat oppia, ja mistä he ovat vähemmän innoissaan. Näiden asioiden tuominen julki on hyvä keino myös tiimin keskustelun kautta sopia jotain oppimistavoitteita. Oppiminen toimii parhaiten kun pääsee oppimaan jotain mistä on innostunut.

Myös muilla retrospektiivimetodeilla paljastuu oppeja. “After Action Review (AAR)” -metodissa kysytään seuraavat kysymykset:
- mitä olisi pitänyt tapahtua?
- mitä oikeasti tapahtui?
- mikä onnistui?
- mikä ei onnistunut?
- miksi?
- mitä tekisimme eri tavalla ensi kerralla?


Työssä onnistuminen ja hyvä tiimi – muista nämä asiat!

Tuoteomistajien ja Scrum Masterien pitäisikin muistaa siis seuraavat asiat:
- juhlikaa onnistumisia
- miettikää, miten voitte kasvattaa tiimin haastetasoa jatkuvasti, joko työmäärällisesti tai taitotasojen kasvumielessä (otetaan hankalampia tehtäviä vastaan)
- kysykää tiimiltä, minkä asioiden oppiminen innostaa heitä.

Pinterest
Contribyte logo

Lisätietoja

Yritysprofiili Contribyte kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Liiketoimintaprosessi

Tuotekehitys ja suunnittelu

Erikoisosaaminen

Ketterät menetelmät
Ohjelmistokehitys

Toimialakokemus

IT

Tarjonnan tyyppi

Konsultointi
Koulutus

Omat tagit

hyvä tiimi
tiimityö
onnistuminen

Siirry yrityksen profiiliin Contribyte kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Contribyte - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Premium-profiilia ei ole aktivoitu. Aktivoi premium-profiili näyttääksesi tässä lisäämäsi 3 asiantuntijaa.

Contribyte - Muita referenssejä

Contribyte - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia