Somessa ja muussa mediassa käsitellään usein yritysten tavoitteita, jotka ovat kasvun edellytyksiä. On hallinnan tunnetta (mihin itse syyllistyn varsin usein), hallittua suoritusta, hallittua muutosta, jatkuvaa kehitystä, merkityksellisyyttä ja muita päivän polttavia aiheita. Mutta mikä on tehokasta tänään ja tämän päivän arjessa? Entä millainen on voittajaorganisaatio ja voittajatiimi?

Ympärillämme on valtavasti tietoa. Uusin tieto on digitaalisena, minkä lisäksi tarjolla ovat kaikkien edellisten vuosikymmenten erilaiset tiedon formaatit. Tarjolla on ajatuksia, business caseja ja menestystarinoita tukemaan yritysten tavoitteita. Yksi yritysten tämän päivän tavoitteista ja tahtotila on digitaalinen transformaatio. Onko se edes mahdollista vai vain liuta tutkimuksia erilaisten konsulttitalojen toimesta? Omasta mielestäni se on mahdollisuus, joka on yrityksen yhteinen ja samalla sen tärkein tulevaisuudenvisio.

Hyväksy keskeneräisyys ja jatkuvan kehityksen tarve

Yrityksen toimivaa arkea tukevat teknologian ja ohjelmistojen sekä järjestelmien oikea käyttö. Olen lukenut jostain, että yritykset ja organisaatiot ovat huonoja kahdessa asiassa - muutosten johtamisessa ja uusien it-teknologioiden hyödyntämisessä. Vähän oikoen tuo digitaalinen transformaatio on juuri noiden kahden ison strategisen asian toimeenpanemista yritysten arjessa.

Olen huomannut itse uuden toimialan parissa (ohjelmistot ja ratkaisubusiness) muutaman vuoden työskennelleenä, kuinka vaikea on hyväksyä keskeneräisyys ja jatkuvan kehityksen tarve. Kääntäen asian toisin päin se on menestymisen edellytys, sillä ympäröivä toimintaympäristö ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Ei ole valmista ”organisaatiota” tai valmista ”tuotetta”, jolla mennään eteenpäin. Siksi yrityksiltä ja organisaatioilta edellytetään ketteryyttä ja ennakkoluulottomuutta.

Kaikki lähtee yritysjohdosta – ihmiset ensin ja sen jälkeen vasta teknologia

Johdon pitää pystyä mahdollistamaan kulttuuri, jossa terve kyseenalaistaminen ja uusien ratkaisujen etsiminen on yrityksen arkea. Tämän tyyppisessä kulttuurissa syntyy kilpailuetua, kun kaikki osallistuvat yrityksen yhteiseen tavoitteeseen ideoimalla ja kyseenalaistamalla. Keskiössä on asiakas ja sen tarpeet muuta myös käyttäjä ja työntekijäkokemus.

Yritykselle kilpailuetu tarkoittaa Markku Vierulan mukaan tekijää, jolla se kilpailee markkinoilla ja tuottaa arvoa niin asiakkailleen kuin muillekin sidosryhmilleen. Perinteinen tuotelähtöinen ajattelu ja usein se naapuria hieman paremman fyysisen tuotteen luominen on tyypillistä insinöörimäiselle ajattelulle. Kilpailuetu löytyy sen sijaan markkinalähtöisestä ajattelusta. Tällöin ei kilpailla hinnalla, kun arvon tuottaminen asiakkaalle toimii pohjana tuotteiden ja palveluiden hinnoittelussa. Tässä avainasemassa on koko organisaatio asiakaskeskeinen toiminta, missä jokaisen tehtävänä on tuoda asiakastietoa yrityksen käyttöön. Vaikka kilpailuetu nähdään johdon strategisena linjauksena, se toimii koko organisaation toimintaa ohjaavana tekijänä.   

Prosessi on olemassa, mutta organisaatio ei palvele prosessia vaan prosessin pitää palvella organisaatiota. Yrityksessä tulee olla valmius toimintojen kehittämiseen. Ensin ihmiset mukaan ja sen jälkeen vasta teknologia. Silloin ihmiset haluavat kehittää ja tietävät omat vastuunsa. He saavat palautetta omasta tekemisestään niin sisäisesti mutta myös ulkoisesti omilta asiakkailtaan. Kuin sivutuotteena yritys kasvaa ja menestyy.

Pysähdy, kyseenalaista äläkä tuudittaudu menestykseen

Trinerian edellistä blogia jakaessani kysyin; ”Miten teillä - ostatteko valmiin tuotteen vai ratkaisun, joka on yhdessä mietitty juuri teille?” Muutos lähtee liikkeelle, kun ollaan valmiita pysähtymään ja miettimään, miten voisimme tehdä asioita tehokkaammin, helpommin ja paremmin. Kyseenalaistaminen ei tarkoita sitä, että pyrittäisiin laittamaan kapuloita toiminnan rattaisiin, vaan tehtävänä on huomioida omaa tekemistä sekä toimintaympäristöä rehellisesti ja avoimin mielin. Kun yrityksellä menee hyvin, tämä kyseenalaistaminen helposti unohtuu. Skenaarioajattelu, kasvu ja kehittyminen tulisi muistaa myös hyvinä päivinä. Tämä tapahtuu vain luomalla uutta ja pitämällä tuntosarvet herkkänä asiakkaiden suuntaan.

Tuotteliasta syksyä!

Blogin kirjoittaja on Tero Huuskola, joka toimii Trinerian hallituksen puheenjohtajana.