Digitalisaatio pelottaa turhaan – ketterä kehittäminen sopii joka yrityksen strategiaan

Yrityskenttä jakaantuu edelleen vahvasti kahtia: digitalisaatiotietoisiin ja paikallaan pysyviin yrityksiin.

Miksi osassa yrityksiä ei lähdetä mukaan hyödyntämään digitalisaation potentiaalia, vaan jäädään tuskailemaan?  

Anders Innovationsin myynti- ja markkinointijohtaja Jari Roos tarjoaa vastaukseksi Jari Sarasvuon lanseeraamaa ruutanastrategiaa.

– Kun lammen vesi jäätyy lähelle pohjaa, on parasta keskittyä elintoimintojen suojeluun hapettomassa ympäristössä.

Ei ihme, että pienissä lammissa ruutanat kääpiöityvät ravinnonpuutteen vuoksi.

– Monesti yrityksissä halutaan pitää viimeiseen asti kiinni vanhasta elinkeinosta, vaikka uudessa innovaatiossa voisi piillä suurin liiketoimintapotentiaali, Roos kuvaa.

Anders Innovationsin Sami Haltia ja Jari Roos herättelevät yrityksiä innovoimaan ketterästi.

Osalta yrityksistä tuntuukin yhä puuttuvan ymmärrys digitaalisten palveluiden hyödyntämisestä.

– Diginatiivien kuluttajakäyttäytyminen eriää täysin vanhemmista ikäluokista. Jos yrityksissä ei aleta ymmärtää näitä asioita, niin on aika helppo laskea yhteen yksi plus yksi mitä bisnekselle tapahtuu. Pelätäänkö turhaan, että muutos on liian iso?, Roos kysyy.

Vallitsevan tilan säilyttäminen on helpompaa ja mukavampaa ja ehkä juuri siksi  epämukavuusalueelle joutumista kartetaan viimeiseen asti.

”Onko kukaan kaivannut takaisin pesukoneiden viemää työtä?”

– Pääsin keskustelemaan hiljattain aiheesta Osmo Soininvaaran kanssa ja hän kysyi osuvasti, onko kukaan kaivannut takaisin pesukoneiden viemää työtä? Meistä jokaisen pitäisi laittaa ideointi käyntiin ja miettiä, miten voisimme tehdä asiat paremmin. Aiemmin odotettiin, että teknologiayritys kehitti uuden innovaation helpottamaan elämäämme. Tämän päivän yritykset toimialasta riippumatta voivat itse toimia innovatiivisesti, nyt jokaisella on mahdollisuus siihen, Roos kuvaa.

Paradoksaalista uudistumiskyvyttömyydestä tekee ketterän kehityksen ja kokeilukulttuurin tehokkuus ja riskittömyys liiketoiminnan kehittämisessä.

– Ketterällä kehityksellä voidaan lähteä erittäin nopeasti ja pienillä kustannuksilla liikkeelle. Lähdetään kokeilemaan pieniä juttuja ja testaamaan toimiiko idea vai vedetäänkö sen päälle henkselit. Näin saadaan suuntaa ja tuntumaa siihen, miten lisäarvoa saadaan syntymään ja miksi tavoitellulle asiakaskunnalle ollaan kiinnostavia. Kokeileva kulttuuri ja ketterästi kehittäminen pitäisi omaksua osaksi jokaisen yrityksen liiketoimintastrategiaa, Roos linjaa.

Liiketoiminnan uudistus vaatii ketterän kokeilemisen lisäksi myös uudenlaista ajattelua.

– Klassisina esimerkkeinä uudenlaisesta liiketoimintamallista toimivat Alibaba ja Uber, nousevat yritykset, jotka eivät itse omista juuri mitään konkreettista. Ne näyttävät kaikille mallia siitä, että tänä päivänä ei tarvita rahaa, vaan ideoita ja uskallusta.

Konkretia syntyy ohjelmistokehitysteknologioilla ja verkkopalveluilla oikeiden kumppanien kanssa.

– Ohjelmistoprojektien ei tarvitse enää kestää vuosia, vaan pienelläkin rahalla voidaan luoda uusia palveluja. Open Source –teknologioiden ansiosta yhteisöllä on käytössä valtavasti valmiita komponetteja, joita soveltaa omaan palvelukehitykseen, Andersin markkinointipäällikkö Sami Haltia sanoo.

Haltia ja Roos ennustavat niin sanottujen vendor lock-in-tilanteiden vähenemistä ja jopa katoamista tulevaisuudessa. Kasvavasti kuka tahansa voi jatkokehittää palveluita jolloin tilaajan asema paranee. Ohjelmistomarkkina muuttuu läpinäkyvämmäksi ja sopimuksilla kikkaileva it-konsultti ei enää vie asiakkaan vikistessä.

”Yritysten pitää muuttua nukkujista häiriköiksi”

Kaapatakseen digitaalisaation potentiaalin yritysten eri toimialoilla pitää kuitenkin muuttua nukkujista häiriköiksi.

Esimerkiksi Onnibus lohkaisi ison palan matkustajaliikenteen markkinaa itselleen hetkessä vahvan digitaalisen asiakaskokemuksen ja totutusta poikkeavan hinnoittelustrategian tukemana.

Kun Matkahuollolla herättiin digitalisaation mahdollisuuksiin ja uudesta suunnasta tulevaan kilpailuun, yrityksen liikevaihto kasvoi vuosien 2013-2015 välillä 50 miljoonasta 80 miljoonaan euroon.

– Matkahuolto kerää nykyään 2,5 miljoonaa vierailua verkkopalvelussaan kuukausitasolla, mikä on Suomen mittakaavassa valtavasti.

Anders Innovationin tekijöitä ryhmäkuvassa Helsingin toimistolla. Yrityksellä on toimipisteet lisäksi Turussa, Los Angelesissä ja Hong Kongissa.

Samanlaista skaalaamista Roos ja Haltia haluavat olla tuomassa niin pienille kuin suurillekin yrityksille.

– Inspiraatiota kannattaa hakea menestystarinoista rohkeasti. Esimerkiksi Priceline.com sai alkunsa siitä, kun heidän perustajansa oli lähdössä matkalle miltei tyhjällä lentokoneella. Tästä tapauksesta syntynyt ajatus konkretisoitui palveluksi, joka pyrkii myymään lennot täyteen viime hetkeen saakka.

Priceline arvioidaan tänä päivänä 60 miljardin dollarin arvoiseksi.

Suomalaisena menestystarinana Haltia nostaa esiin City Digitalin, joka nousi Deloitten kasvuyritysten listalla kakkoseksi investoimalla painokoneiden sijaan digitaaliseen mediaan.

– Haluamme haastaa näillä ajatuksilla kaikkia yrityspäättäjiä mukaan innovoimaan osaavien teknologiakumppaneiden kanssa. Kuten Oren Hararin kuuluisa lainaus totesi, sähkölamppua ei keksitty kynttilän jatkuvalla parantamisella, Haltia lopettaa.

Tutustu Matkahuollon digitaalisten palveluiden uudistuksesta kertovaan caseen ite wikissä.

Anders Innovations ite wikissä

Anders Innovationsin kotisivut