Internet of things on tuonut muun muassa teollisuuden järjestelmien kehittämiseen lähes rajattomalta tuntuvan työkalupakin. Samalla koveneva kilpailu korostaa toimivan palveluputken luomisen merkitystä.  

Kysyimme Solitan IoT-liiketoimintaa vetävältä Janne Siltarilta, millaisilla tekijöillä ketteryyttä ja kilpailuetua tehdään teollisen internetin aikakaudella?

– Kannattaa pitää aistit avoinna eikä yrittää runnoa väkisin läpi vanhanaikaisia toteutuksia. Jokainen asiakastarve on erilainen, joten joustavuuden tulisi aina toimia punaisena lankana päätöksenteossa.

– Moni yritys hakee omaa IoT-ratkaisuaan, mutta nykyaikana ei oikein ole järkevää, saati edes mahdollista, lyödä kaikkea lukkoon heti määrittelyvaiheessa. Projektin startin jälkeen vastaan tulee koko ajan uusia asioita, jotka vaativat kykyä muuttaa suuntaa ketterästi kehityksen aikana, hän jatkaa.

Siltari kertoo Solitan hyödyntävän asiakasprojekteissaan niin sanottua modulaarista IoT-mallia, jonka avulla ratkaisut räätälöidään asiakkaan tarpeisiin.

– Modulaarisessa lähestymistavassa IoT-hankkeita lähdetään viemään läpi erilaisten pilottien ja Proof of Conceptien avulla. Matkan varrella kertyvä data kertoo mihin suuntaan projektia pitää kuljettaa ja kuinka palvelu skaalataan. Tarvittavat teknologiset ratkaisut viimeistellään vasta sen perusteella.

 

Janne Siltari vetää Solitan IoT-liiketoimintaa sekä Oulun toimistoa.

 

Siltari avaa datan merkitystä prosessille kollegansa, IoT-arkkitehti Marko Laurosen esittämän vertauskuvan kautta:

– IoT on kuin ihmiskeho. Meillä on tunto- , haju-, näkö-, kuulo- ja makuaisti sekä kädet ja jalat, joilla tehdä asioita. Ne mahdollistavat monenlaisia toimintoja vähän niin kuin IoT-kentän sensorit, joilla dataa kerätään. Mutta aivan kuten aisteilla, sensoreillakaan ei tee mitään, jos ei ole aivoja, jotka käsittelevät kertyvää dataa ja päättävät, mitä sen perusteella tehdään.

Monelle yritykselle toiminnan mallintaminen datan avulla on vielä uutta. Kun tietoa vaikkapa tehdaslaitteen sähkönkulutuksesta aletaan kartuttaa, aukeaa uusi maailma.

– Käsien ja jalkojen ohella saadaan käyttöön myös näkö ja kuulo, Siltari havainnollistaa.

“Käsien ja jalkojen ohella saadaan käyttöön myös näkö ja kuulo.”

– Ajatellaanpa, sopivasti näin ensilumen aikaan, että lähdet laskemaan mäkeä kapeilla, leikkaavilla suksilla. Kantti leikkaa hyvin käännöksissä ja vauhti kiihtyy mutta yhtäkkiä seuraavien mäkien aikana suksien ääni muuttuu pehmeämmäksi ja lasku hidastuu laskeutuvan pehmeän lumen alla. Näet synkät lumisadepilvet ja ennakoit, että loppupäivän aikana lasku muuttuu puuterinautinnoksi – mutta vain, jos vaihdat sukset lumilautaan.

– Myös liiketoimintoja pitäisi kehittää samalla logiikalla. Kaiken ei tarvitse kaatua yhteen hetkelliseen väärään valintaan tai epäselvään tulokseen.

Joustavuudesta huolimatta – tai oikeastaan juuri sen vuoksi – ketterässä kehityksessä on aina oltava selkeä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja kenelle. Vasta kun palvelumuotoilu ja määrittelyt on tehty, voidaan syventyä testaamaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja.

– Liikkeelle on lähdettävä asiakkaan tai loppukäyttäjän tarpeesta, siitä millaista palvelua oikein ollaan luomassa. Kun palvelumuotoilupolku on kirkastettu, voidaan rinnakkain ajaa useitakin demoja – investointimielessä ne eivät vaadi paljon, mutta antavat tarpeellista tietoa.

– Erilaisia konsepteja testaamalla voidaan valita se polku, joka tuottaa asiakkaan kannalta parhaan lopputuloksen. Analytiikan pitäisi toimia valintojen lähtökohtana oli kyseessä sitten softakehitys tai automatisointiprojekti. Vasta sitten ollaan valmiita rakentamaan varsinaista käyttöliittymää eli sitä tuotantoon vietävää ratkaisua.

 

Ekosysteemin keskellä

Siltarin mukaan Solitalla luotetaan kehitysprosessissa ekosysteemin voimaan. Modulaarinen IoT-palvelualusta merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta palvella asiakkaita paremmin – valmiin IoT-ratkaisun sijaan asiakkaalle voidaan rakentaa juuri heitä palveleva kokonaisuus laajan kumppaniverkoston kyvykkyyksistä.

“Maailmassa on ainakin 450 isompaa IoT-platformia.”

– Olisi ajan haaskausta tehdä jokaiselle oma alusta. Maailmassa on ainakin 450 isompaa IoT-platformia, satoja anturinvalmistajia, lukemattomia pilvipalveluita, analytiikkatyökaluja ja verkkotarjontoja, joten miksi keksiä pyörää joka kerta uudelleen?

– Modulaarinen IoT-palvelualusta toimii siten, että olemassa olevista platformeista tai sensoreista poimitaan vain ne ratkaisut, jotka tukevat asiakkaan erityistarpeita sekä valittua toteutusta. Tämä ei ole mahdollista, jos ollaan lukossa vain tietyn platformin kanssa.

“Meillä projektit integroidaan asiakkaan järjestelmiin, ei toisinpäin.”

Kokeileva menetelmä tarkoittaa usein, ettei budjettia voida määritellä kovin tarkasti, mutta lopputuloksena syntyvät ratkaisut ovat usein hedelmällisempiä ja mahdollistavat myös liiketoiminnan mukana elävän jatkokehityksen. Usein järjestelmiä on voitava kehittää vaatimusten muuttuessa.

– Meillä projektit integroidaan asiakkaan järjestelmiin ja tarpeisiin, ei toisinpäin. Palvelua ei voi jättää vanhenemaan, vaan ratkaisulle on käyttöönoton jälkeen rakennettava tuki ja ylläpitoprosessi. Ketterän kehityksen periaatteisiin kuuluu olennaisesti myös jatkokehitys.

 

Lue myös: IoT:n ja teollisen internetin ytimessä dataa hyödyntävät palvelut

Solitan ite wiki -profiili
Solitan kotisivut

 

Onko yrityksellänne mielenkiintoinen ohjelmistotuote esiteltäväksi tai osaava digitalisaatio-asiantuntija haastateltavaksi? Ole yhteydessä ite wikin toimitukseen johannes.puro@itewiki.fi tai elina.koskipahta@itewiki.fi, niin tehdään artikkeli!