Tuotekehitysprojektin onnistuminen on monen tekijän summa, mutta usein halutulle lopputulokselle luodaan pohja jo oikeilla työkaluvalinnoilla.
Contribytella konsulttina ja koulutusvastaavana työskentelevä Timo Leppä sanoo, että yritysten teknologiavalinnoissa toistuvat usein samat kaavat.
– Organisaatiot hyödyntävät useiden eri valmistajien ohjelmistoja sen sijaan, että tutustuttaisiin yhden työkalun kaikkiin kyvykkyyksiin ja opeteltaisiin hyödyntämään niitä.
Lepän mielestä koko organisaatiossa tulisi olla käytössä yksi yhteinen työkalu. Hänen mukaan ketterän kehityksen ajattelumalli on tunkeutunut jo niin syvälle yrityskulttuuriin, että sen nimissä tehdään huonoja päätöksiä käytettyjen teknologioiden suhteen.
– Tiimien annetaan päättää, mitä työkalua he missäkin tuotekehitysprojektissa käyttävät. Kaikki valinnat pitäisi kuitenkin tehdä harkiten ja huomioida yhteisen tekemisen sujuvuus ja läpinäkyvyyden säilyminen.
”Kaikki valinnat pitäisi tehdä harkiten ja huomioida yhteisen tekemisen sujuvuus ja läpinäkyvyyden säilyminen.”
Lepän omat suosikit löytyvät Atlassian-tuoteperheestä. Erityisesti ketterien kehitystiimien hyödyntämä Jira on hänen mieleen.
– Kattavien lisäosien ansiosta Jiraa on helppo laajentaa moneen tarkoitukseen. Toinen kilpailukykyinen, ja Jiran kanssa samoja ominaisuuksia sisältävä ohjelmisto on VersionOne.
Dataa pitäisi rohkeasti käyttää oman työskentelyn kehittämiseen
Leppä kertoo, että viime aikoina hänen vetämissä valmennuksissa on noussut toistuvasti esiin sama huomio: yrityksissä ei osata hyödyntää käytettyjen työkalujen raportointikyvykkyyksiä, vaan tuotekehitysprosessin läpimenoaikaa mitataan työntekijöiden omaan näkemykseen perustuen.
– Läpimenoaikaa saatetaan pitää hyvänä, koska viikossa on saatu tietty asia aikaiseksi. Kyse on kuitenkin pelkästä mututuntumasta. Vasta reaaliaikaista dataa tarkastelemalla on mahdollista kertoa, mikä keskimääräinen läpimenoaika oikeasti on.
”Vasta reaaliaikaista dataa tarkastelemalla on mahdollista kertoa, mikä keskimääräinen läpimenoaika oikeasti on.”
Lepän mielestä tilanne on harmillinen, sillä dataa hyödyntämällä omaa tekemistä on mahdollista arvioida kriittisesti ja prosessien pullonkaulat saadaan näkyviin.
– Data auttaa ymmärtämään, mitä ollaan tekemässä. Yritysten suurin kompastuskivi on lähteä tekemään liian isoa kokonaisuutta kerralla. Jos kokonaisuus pilkotaan pienempiin palasiin, on helpompi nähdä, millä keinoin alkuperäinen tavoite saavutetaan ja virheisiin päästään nopeammin käsiksi.
Raportointityökalujen puutteesta ei ole kyse. Leppä sanoo, että yleensä yrityksillä on jo käytössä ohjelmisto, joka sisältää raportointivaihtoehdon, kuten Jiran raportit. Pikemminkin muutoksen esteenä on yritysten oma ajattelumalli, jossa datan hyödyntämiselle ei halua uhrata työtunteja.
– Paljon kuulee sanottavan, ettei oman työn analysointiin muka löydy aikaa, hän jatkaa.
Valmennus auttaa hahmottamaan prosessien kehityskohteet
Contribyte tarjoaa organisaatioille valmennusta tuotekehitysprosessien parantamiseksi. Ennen kouluttajaksi siirtymistä Leppä työskenteli lähes kymmenen vuotta ohjelmistokehittäjänä ja ehti toimia myös tiimin vetäjänä ja scrum masterina. Lähes kaikilla Contribyten konsulteilla onkin työhistoriaa tuotekehityksen eri rooleissa.
Yrityksen asiakkaisiin kuuluvat esimerkiksi Ponsse ja ABB. Tyypillisessä asiakasprojektissa pyritään antamaan asiakkaalle ymmärrys sen omista prosesseista.
– Emme tarjoa henkilöstöresursseja tai ota kantaa asiakkaan projektien substanssiin, vaan menemme yrityksiin kehittämään toimintamalleja, joilla substanssi tuotetaan. Voimme tarjota apua myös työkalujen valintaan. Silloinkin on tärkeää laittaa ensin prosessit kuntoon ja vasta sen jälkeen tehdä niitä tukeva teknologiavalinta, Leppä sanoo.
Hän on varma, että moni tuotekehitykseen panostava yritys voi löytää workshopista avaimet parempaan työskentelyyn.
– Yritys saa itsestään enemmän irti, kun se käy läpi omat prosessinsa ja toimintamallinsa, laittaa niiden analysointiin tarvittavat mittarit kuntoon ja alkaa systemaattisesti seurata raportointityökaluihin kertyvää dataa.