1820-luvun alun Englannissa suutari John Boole havaitsi esikoisensa Georgen kiinnostuksen tieteitä kohtaan. Hän ryhtyi viisivuotiaan poikansa ensimmäiseksi matematiikan opettajaksi ja yhdessä he sovelsivat sen lakeja kameroiden ja kaukoputkien rakentamiseen. Isällä tuskin oli aavistustakaan, että vuosikymmeniä myöhemmin pojan ahkeruuden tuloksena syntyisi koko maailman mullistava menetelmä.

Koulussa George Boole loisti erityisesti kielissä. Hän opiskeli latinaa ja käänsi kreikankielisen runon Ode to the Spring englanniksi vain 14-vuotiaana. Opiskellessaan kauppa-akatemiassa hän jatkoi myös ranskan, saksan ja italian pariin. Kielten ohella Boole paneutui innokkaasti algebraan. 

Perheen rahatilanne pakotti Georgen hakeutumaan töihin jo 16-vuotiaana, jolloin hän pestautui apuopettajaksi. Seuraavien vuosien aikana Boole aloitti entistä kunnianhimoisemman matematiikan opiskelun ymmärtääkseen paremmin optiikkaa ja mekaniikkaa. Hän tutustui ranskalaisten matemaatikkojen teksteihin differentiaalilaskennasta ja luki Isaac Newtonin Principian.  

”Boole aloitti entistä kunnianhimoisemman matematiikan opiskelun ymmärtääkseen paremmin optiikkaa ja mekaniikkaa.”

Apuopettajan palkka oli kuitenkin pieni, joten vuonna 1834 Boole avasi Lincolniin oman koulunsa. Myöhemmin hän siirtyi johtamaan Waddington Academya. Lopullisesti Boolen asema matemaatikkona tunnustettiin vuonna 1849, kun hän sai matematiikan professorin pestin Irlannista, nykyisestä University College Corkista.

Muuttuja on arvoltaan tosi tai epätosi 

Jo ennen professoriksi siirtymistään Boole oli ehtinyt julkaista ensimmäisen teoksensa A Mathematical Analysis of Logic, jossa hän esitteli symbolisen logiikan käsitteen. Sen mukaan luokkia ja objekteja voisi esittää matematiikan avulla manipuloiduilla symboleilla.

Mestariteos syntyi kuitenkin Irlannissa.

Varsinaisen Boolen algebran hän esitti tarkasti vuonna 1854 ilmestyneessä teoksessa An Investigation of the Laws of Thought.

”Varsinaisen Boolen algebran hän esitti tarkasti vuonna 1854″

Siinä missä perinteinen algebra nojasi muuttujien lukuarvoihin ja niiden summaamiseen tai kertomiseen, Boolen mukaan muuttujat saavat totuusarvon tosi tai epätosi ja niitä voidaan merkitä vastaavilla merkinnöillä 1 ja 0. 

Muutama vuosi myöhemmin Boole valittiin tiedeakatemia Royal Society of Londonin jäseneksi, mikä nosti hänet lopullisesti aikakautensa merkittävimpien matemaatikkojen joukkoon. Tällöin hän oli jo avioitunut 17 vuotta nuoremman Mary Everestin kanssa. He ehtivät saada viisi tytärtä ennen kuin perheonni yllättäen katkesi. 

 

University College Cork on toteuttanut verkkosivuston, joka käsittelee George Boolen elämää.

Kohtalokas kävelymatka

Marraskuussa 1864 George Boole kulki kaatosateessa kotoaan yliopistolle. Matkaa kertyi kolmisen mailia. Märissä vaatteissa luennoinut Boole sairastui keuhkokuumeeseen ja kuoli kotonaan muutama viikko myöhemmin.

Boolen algebra jäi kuitenkin elämään, vaikka sen täydelliseen ymmärtämiseen kului yli 70 vuotta. Lopulta vuonna 1938 MIT:n opiskelija Claude Shannon julkaisi analyysinsa siihen pohjautuvista kytkentäpiireistä. Loppu on insinööritieteiden historiaa.

Nykyaikaisten tietokoneiden toimintalogiikka perustuu yhä Boolen oivalluksiin. Ykkösten ja nollien lisäksi jokainen tietotekniikan parissa työskentelevä tunnistaa Boolen algebran keskiössä olevat loogiset operaattorit: NOT, AND ja OR. Boolen työn onkin sanottu valaneen perustan informaatioaikakaudelle siirtymiseen.

 

Vuonna 2015 Boolen syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta. University College Cork julkaisi tuolloin videon, jossa oman aikakautemme tutkijat kertovat Boolesta ja hänen työnsä merkityksestä insinööritieteille. Katso video alta.

 

 

Lähteet: georgeboole.com (University College Cork), Encyclopedia Britannica

Kansikuva: Pixabay

George Boolen tarina on toinen osa Ite wikin kesän juttusarjasta, jonka viisi osaa käsittelevät tietotekniikan historiaa. Lue myös sarjan aloitusosa maailman ensimmäisestä ohjelmoijasta Ada Lovelacesta.