Idea-, kehitys- ja tuoteportfolioiden hallinta on liiketoiminnan vaikuttavinta päätöksentekoa.
Portfolion hallinta on yksi eniten erilaisia merkityksiä organisaatiossa saaneista sanoista. Olen ollut mukana varmasti sadoissa keskusteluissa, joissa portfolion hallinnasta on sujuvasti puhuttu, mutta on tarkoitettu eri asioita. Tuote- ja palveluorganisaatioissa on aina olemassa vähintään kolme erilaista portfoliota. Liian harva organisaatio käsittelee näitä aidosti erillään. Ne eroavat kuitenkin tarkoitukseltaan toisistaan ja siksi niitä tulisi myös käsitellä eri foorumeissa ja eri tavoin.
Ei ole olemassa yhtä portfolion hallintaa
Organisaatioissa on aina useita portfolioita. Tuotteiden ja ominaisuuksien elinkaaren ja liiketoiminnan vaiheista riippuen tarvitaan erilaista päätöksentekoa. Jokaisesta organisaatiosta löytyy vähintään kolmenlaista portfoliota: 1) idea- ja tarveportfolio, 2) kehitysportfolio ja 3) tuoteportfolio. Tuote- ja palveluorganisaatiossa nämä portfoliot ovat aina olemassa halusi organisaatio sitä tai ei. Se että käsitelläänkö näitä portfolioita erillään on keskustelua vaativa aihe. Parhaat organisaatiot ovat rakentaneet ohjausjärjestelmänsä näiden ympärille ja pystyvät näin saamaan täyden hyödyn irti niin nykytuotteista ja palveluista kuin tuotekehityksestäkin.
Idea- ja tarveportfolio – investointeja tulevaisuuteen
Monissa organisaatioissa puhuttaessa portfolion hallinnasta puhutaan käytännössä idea- ja tarveportfolion hallinnasta. Esimerkiksi portfolio-kanban kuuluu tämän portfolion hallinnan alueen työkaluihin. Yhtenä syynä tähän lienee se, että yleisesti suosituksi tulleessa SAFe-mallissa tämä on ainoa portfolio, joka siellä tunnustetaan.
Idea- ja tarveportfolion hallinnan tärkein tehtävä on tehdä investointipäätöksiä tuotekehityksen prioriteeteista, eli rakentaa organisaation tulevaisuuden kilpailukykyä. Näissä päätöksissä käytetään apuna mm. business caseja ja niihin liittyviä työkaluja (esim Lean Business Case ja Business Model Canvas). Kaikki päätökset eivät ole päätettävissä business casejen avulla, vaan voivat vaatia kokeiluja ja tutkimusta, ja näiden päätettävien asioiden tuleekin mennä eri reittiä kuin niiden, joita vaan alkaa suoraan tuotteistamaan.
Syötteet idea- ja tarveportfoliolle voivat tulla mistä vain. Ryhmittelimme lähteet neljään kokonaisuuteen: nykytuotteiden parannukset, myynti- ja asiakastarpeet, tutkimukset ja kokeilut sekä epätavalliset lähteet. Nykytuotteiden parannukset voivat olla joko pieniä parannuksia tai sitten suuria kokonaisuuksia, joissa korvataan koko tuote uudella tuotteella. Myynti ja asiakastarpeet voivat olla joko asiakaspyyntöjen toteuttamista tai sitten markkinan laajempaa ymmärrystä. Tutkimukset ja kokeilut voivat tuoda mitä tahansa organisaation valtuuttamaa kokeilun löytämää mahdollisuutta. Epätavalliset ja ulkoiset lähteet taas pitävät sisällään oman nykyisen toiminnan ulkopuolisia mahdollisuuksia, niitä uuden markkinan mahdollisuuksia.
Kehitysportfolio – tuotekehityksen työn priorisointia
Kehitysportfoliolla tarkoitetaan uusia tuotteita tai tuotteiden ominaisuuksia, joita tuoteorganisaatiolla on työn alla. Tästä voidaan käyttää myös termejä tuotekehitysorganisaation backlog tai projektiportfolio. Nämä eivät kuitenkaan tarkoita, että organisaatiossa tehtäisiin vesiputousmaisesti vain projekteja. Kehitysportfolion hallinta on nimenomaan organisaatiotason ketterän kehityksen perusta. Eli kaikki tuoteominaisuudet, jotka ovat työn alla tai odottavat julkaisua, ovat kehitysportfolion hallinnan alaisia asioita.
Kehitysportfolion hallinta on tuotekehityksen tehokkuuden tärkein työkalu.
Tuoteorganisaatiossa mikään ei ole turhempaa kuin tehdä liian monimutkaisia ominaisuuksia tai ominaisuuksia, joita kukaan ei halua. Kehitysportfolion hallinnan ei tarvitse olla keskitettyä päätöksentekoa vaan se voi olla hyvinkin tiimi-, tuoteomistaja- tai tuotepäällikkövetoista toimintaa. Tärkeintä kuitenkin on tehdä työ näkyväksi ja altistaa yhteiselle tietoisuudelle päätöksistä.
Kehitysportfolion hallinta on useissa organisaatiossa huonolla tolalla. Usein ajatellaan, että päätös aloittaa jonkin tekeminen tarkoittaa, että tekemistä kannattaa jatkaa valmiiksi asti. Voittavan organisaation perusajatuksiin kuuluu jatkuva oppiminen ja priorisointi. Uusia ominaisuuksia tehdessä opitaan jatkuvasti jotain uutta. Parhaat organisaatiot testaavat uutta jatkuvasti asiakkailla, ja ne vähän huonommatkin vähintään oppivat teknologiasta enemmän kehityksen aikana. Näistä opeista ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos nämä eivät johda päätöksiin ja muutoksiin toiminnassa. Priorisointia on pakko tehdä. 100% varmuudella kaikkia suunnitteltuja ominaisuuksia tai ominaisuuksien osia ei kannata toteuttaa. Tämä on helpoin tapa tehostaa tuoteorganisaation tuottavuutta.
Tuoteportfolio – Löydä menestyjät, lopeta kannattamattomat
Tuoteportfolio on se, josta yrityksen rahavirrat tulevat. Tuoteportfoliossa ovat tuotteet ja ominaisuudet, jotka on julkaistu ja tuovat organisaatiolle tulovirtoja. Lähitulevaisuuden kannalta tuoteportfolion hallinta onkin tärkein työkalu varmistaa yrityksen lähimmän, noin 0-24 kuukauden menestys. Tuoteportfoliosta löydetään varmasti aina syötteitä myös pidemmälle tulevaisuuteen, mutta nämä uudet ideat tulee altistaa idea- ja tarveportfolion tarkastelulle ja priorisoinnille.
Tuote ja palveluportfolion hallinnan tunnetuimpia työkaluja on Boston Consulting Groupin aikoinaan esittelemä Growth-share –matriisi. Siinä tuotteet lajitellaan markkinaosuuden ja kasvuvauhdin mukaisesti neljään kategoriaan: lypsylehmät, tähdet, kysymysmerkit ja koirat. Näiden kategorioiden avulla tehdään päätöksiä tuotteiden jatkoinvestointeihin tai tappamisiin. Kannattaa muistaa, että jatkoinvestoinnit voivat olla muutakin kuin tuotekehitystä, esimerkiksi panostamista markkinointiin tai myyntiin näiden osalta. Vaikeinta monille on tuotteiden tappaminen. Harva organisaatio uskaltaa sanoa asiakkaalle ei, josta seuraa, että tuotteita tekohengitetään aivan liian pitkään.
BCG:n Growth -matriisi ei tietenkään ole ainoa työkalu, jota tuoteporfolion hallinnassa voi ja tulee käyttää. Digitaalisille palvelut voivat esimerkiksi vaatia hyvin erilaisen mittariston kuin perinteiset fyysiset tuotteet. Jokaisen organisaation tuleekin löytää omat mittarinsa tuotteille ja palveluille, joita he voivat käyttää varmistamaan, että tuoteportfolio on mahdollisimman tehokas haluttuun strategiaan ja markkinaan.
Kolme portfoliota – strategian ohella yrityksen kolme tärkeintä työkalua
Organisaatiot, jotka eivät hallinnoi kolmea eri portfoliota; idea- ja tarveportfolio, kehitysportfolio ja tuoteportfolio, eivät johda organisaationsa tulevaisuutta. Joissain organisaatiossa näitä portfolioita kannattaa jakaa pienempiin osiin ja esimerkiksi käsitellä kehitysportfoliota tuotealuekohtaisesti. Voittavan organisaation vähimmäisvaatimuksena kuitenkin on, että näitä jokaista käsitellään eri tavoin ja mieluiten hieman toisistaa eroavissa foorumeissa. Näiden portfolioiden tavoitteet, päätöksentekosyklit ja -mallit ovat niin erilaisia.
Idea-, kehitys- ja tuoteportfolioiden hallinta on liiketoiminnan vaikuttavinta päätöksentekoa.
Voittavan organisaation teesi – Contribyte
Lisätietoja
Tagit
Liiketoimintaprosessi
Tietohallinto |
Erikoisosaaminen
Ketterät menetelmät | |
Ohjelmistokehitys |
Toimialakokemus
IT |
Tarjonnan tyyppi
Konsultointi | |
Koulutus |
Omat tagit
Portfolion Hallinta
projektiportfolio
tuoteportfolio
ideaportfolio
Contribyte - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Premium-profiilia ei ole aktivoitu. Aktivoi premium-profiili näyttääksesi tässä lisäämäsi 3 asiantuntijaa.
Contribyte - Muita referenssejä
Contribyte - Muita bloggauksia
It- ja ohjelmistoalan työpaikat
- Laura - Mobiilikehittäjä, Android
- Laura - Ohjelmistoarkkitehti, Tampere/Oulu
- Laura - Development Team Manager, Sports Games
- Taito United Oy - Senior Full Stack -kehittäjä
- Webscale Oy - Head of Sales, Cloud Services
- Laura - Hankinta-asiantuntija, tietohallinto
- Laura - Development Manager, Operations
Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit
- SD Worx - Kehitystyö SD Worxin kanssa takaa Clas Ohlsonille parhaat palkanmaksun prosessit kasvun tiellä
- Digiteam Oy - Case Esperi Care Oy: Ketterä kumppanuus vei Esperin verkkosivu-uudistuksen maaliin sujuvasti ja aikataulussa
- Kisko Labs Oy - Howspace Hub - Mukautuva oppimisen hallintajärjestelmä kasvaviin oppimisalustavaatimuksiin
- Kisko Labs Oy - Sanoma Pro: Multimediasisältöjen hallinnan uudistaminen
- Kisko Labs Oy - Svean helppokäyttöinen palvelu asiakkaan verkko-ostosten hallintaan
- Kisko Labs Oy - Yhtenäinen käyttöliittymä luovien alojen ammattilaisille
- Codemate - Digitaalisen murroksen nopeuttaminen Flutterin avulla
Tapahtumat & webinaarit
- 27.11.2024 - Green ICT -ekosysteemitapaaminen III: Ohjelmistojärjestelmien virrankulutuksen mittaaminen ja kasvihuonepäästöjen arviointi
- 27.11.2024 - Digitaalisen asiakaskokemuksen uusi aikakausi
- 28.11.2024 - Webinaari: Keskity myyntityön laatuun!
- 28.11.2024 - Copilot-webinaari – Mielekkäämpää tietotyötä turvallisesti
- 04.12.2024 - Kuinka oikea matka- ja kululaskujärjestelmä tehostaa prosesseja?
- 05.12.2024 - Green ICT VICTIS -hankkeen kick off -tilaisuus
- 15.01.2025 - Datavastuullisuuden valmennus: hanki valmiudet vastuulliseen datan ja tekoälyn hyödyntämiseen
Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset
- Kisko Labs Oy - Heroku: Millaisiin projekteihin se sopii ja mitkä ovat sen todelliset hyödyt ja haitat?
- Zimple Oy - Pipedrive vai Hubspot? Kumpi kannattaa valita?
- SC Software Oy - Jatkuvat palvelut – asiakaslähtöistä kumppanuutta projekteista ylläpitoon
- Timeless Technology - Ohjelmoitavat logiikat (PLC): Ratkaisevat työkalut automaatioon ControlByWebiltä.
- Kisko Labs Oy - Heroku: Ohjelmistokehittäjän ykköstyökalu skaalautuvien sovellusten rakentamiseen
- SD Worx - Näin luot vakuuttavan Business Casen palkkahallinnon ulkoistukselle
- Timeless Technology - Kyberriskien tunnistaminen Profitap IOTA verkkoanalysaattorin avulla.
Digitalisaatio & innovaatiot blogimediaBlogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä |