Miten toimii nykypäivän IT-alan johtaja? Mistä hyvä johtajuus syntyy tänä päivänä? Perinteistä keppiä ja porkkanaa vai onko hierarkiat haudattu viimein menneisyyteen? Paljon puhuttu etäjohtaminen – uhka, uhka vai ihan jäätävän iso uhka?

Olemme Rakettitieteellä siitä onnellisessa asemassa, että meillä on asiakkaita, joilla on loistavia esihenkilöitä vastaamassa yllä esitettyihin kysymyksiin. Saimme langan päähän Suunnon Riku Tervosen ja Mikko Hiltusen, F-Securella pitkään toimineen Antti Hermusen, Apetitin Jani Kielennivan sekä Vaisalan John Liljelundin kertomaan omia näkemyksiään johtajana toimimisesta.

Antaa palaa!

Pakollisessa etäjohtamisen elämänkoulussa

Etäjohtamista aiheena on vaikea sivuuttaa, kun puhutaan tämän päivän johtamisesta. Alkuvuodesta 2020 asti on myös IT-alan johtajien täytynyt opetella suoraan syvän päädyn kautta projektien, työntekijöiden ja johtamiskäytäntöjen hallintaa kotoa tai vaikka mökin laiturinnokasta käsin. 

Organisaation sisäinen viestintä on etäjohtamisen suurimpia haasteita. On Slackit, Teamsit ja Zoomit, mutta fyysisen ihmiskontaktin puuttuminen jättää helposti kysymysmerkkejä.

”Viestinnän määrä on olennainen osa etäjohtamista. Viestinnän täytyy pelata siten, että kaikki ovat siinä mukana. Se on tasapainoilua liiallisen ja liian vähäisen viestinnän välillä. Pitäisi pystyä optimoimaan viestinnän taso siten, ettei viestitulvaan huku mutta kaikki tietävät, missä mennään ja mitä tapahtuu”, Apetitin IT-johtajana työskentelevä Jani Kielenniva kertoo.

Viestintä ei ole vain jauhamista projektien etenemisestä tai taskien jakamisesta. Esihenkilöt pystyvät ns. normaalioloissa luomaan yhtenäistä kokonaiskuvaa myös kehonkielen, käytävätietojen sekä kahvipöytäkeskusteluiden avulla – nämä kaikki vaikuttavat parhaaseen lopputulokseen. 

Jos Wuhanin oman elämänsä Mad Cook -jantterin lepakkoherkuttelusta haluaa jotain positiivista löytää, se on monille ohjelmistokehittäjille pandemian sivuvaikutuksena syntynyt etätyöaalto: työn tekeminen on ollut rauhallisissa kotioloissa tehokkaampaa ja sitä kautta tyydyttävämpää. Johtamisen puolesta homma on puolestaan mennyt vähän päinvastoin.

”Kun kaikki hiljainen tieto jää pois, on ollut todella tuskaista kaivaa kokonaiskuvaa, koska ainoa tapa siihen on kuitenkin kutsua jengiä jonnekin. En haluaisi itse enempää mitään palavereja, joissa käydään statuksia sun muita läpi. Ehkä ongelma on se, mitä työkaluja voisi mahdollisesti hyödyntää kokonaiskuvan pysymiseen paremmin hallussa”, Suunnon Mikko Hiltunen sanoo.

”Ainoa tapa saada kokonaiskuva joidenkin päivittäisten dailyjen lisäksi on se, että pidät kaiken työavaruuden kirjoitetussa formaatissa tallessa jossain koko ajan näkyvillä. Olen huomannut, että siitä tulee suurimmat hankaluudet tällä hetkellä. Tietoa putoaa niin paljon lattialle tai jää sinne devaajien päähän. Kokonaiskuvan vieminen eteenpäin on paljon vaikeampaa”, Hiltunen jatkaa.

Johtaja on palveluammatti

Tässä tulee Rakettitieteen väitepommi: autoritäärinen johtamistapa on nyt OUT, ihmisläheinen johtaminen IN! Pahoittelut mahdollisesta sokeeraamisesta. Tarkoitus ei ollut järkyttää.

No, vitsailut sikseen. Johtamistavoissa ja -käytännöissä hierarkkinen meininki on viimein jäämässä kokonaan taka-alalle ja tilalle on tullut terve joukkuepelaamisen kulttuuri. Ja hyvä niin.

”Pandemian aika on ollut yksi viimeisimpiä niittejä niin sanottuun ’Tuossa on speksit, koodaa!’ -tyyppiseen komentokulttuuriin. Se on auttamatta vanhentunutta”, F-Securella esihenkilöasemassa syksyyn asti toiminut Antti Hermunen vahvistaa.

”Tuotekehitys on aiemmin tehty vesiputousmallissa. Alakerrassa on pidetty koodaripoolia, jolle on syötetty tekemistä jostakin ylhäältä. Sitten on tultu puolen vuoden päästä katsomaan, että mitä tuli ulos”, Suunnon tuotekehityksessä mukana oleva Riku Tervonen sanoo samansuuntaisesti Hermusen kanssa.

Tervonen näkee, että nykypäivänä johdon tärkein rooli on vastata visiosta ja strategiasta sekä mahdollistaa tekeminen. Eli käytännössä varmistaa, että oikeat henkilöt ovat tekemässä asioita oikeilla työkaluilla. Itse tekijät puolestaan tuodaan entistä lähemmäs asiakasta. Käytännön tasolla päätökset pyritään tekemään mahdollisimman alhaisella tasolla.

”Koodareille ei tarjota valmista listaa, vaan asiat sovitaan tekijätiimissä. Koodariporukka juttelee ja tekee yhdessä töitä sen ei-insinööriosaston kanssa ja rakentaa sitten ketterillä menetelmillä ratkaisut, joita asiakas tarvitsee. Johtajien tehtävä on mahdollistaa kaikki tämä.”

”Johtaja on tietyssä mielessä palveluammatti. Täytyy huolehtia siitä, että tiimi selviytyy annetuista tehtävistä ja ehtii myös palautua niistä. Johtajan täytyy pystyä tarjoamaan kaikki parhaat mahdolliset edellytykset onnistumiselle”, Apetitin Jani Kielenniva puolestaan kuvailee.

Uupumus on kehittäjän luovuuden kryptoniitti

Miten eri tavoin ihmislähtöinen johtaminen käytännössä näkyy? Etenkin näinä aikoina, kun ihmisläheisellä tavalla ei voi pitää huolta siitä, että kahvihuoneesta on kaikille pullaa. Tai voi, mutta ei siinä ole järkeä, kun ei ole syöjiä.

”Olemme allakoineet devaajien kalenteriin aikaa kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Sen toteutumista monitoroidaan, jotta se ihan oikeasti toteutuu. Se on työajalla tapahtuvaa, koska haluamme pitää huolta heidän jaksamisestaan ja monipuolisuudestaan”, Vaisalan John Liljelund kertoo yhden esimerkin.

Työssäjaksamisessa on alalla selkeästi kehitettävää. Samaan aikaan se on ihmisläheisen johtamisen kulmakivi. Pandemian aika ei ainakaan ole tehnyt ihmisläheisestä johtamisesta helpompaa – kuten ei työssäjaksamisestakaan.

”Korona itsessään on lisännyt tietyllä tavalla ainakin IT-alalla työn tekemisen intensiteettiä. En sano, että se on ollut vähäistä ennenkään. Olemme ruvenneet hyödyntämään enemmän erilaisia työkaluja, jotka mahdollisesti kasvattavat sitä intensiteettiä omalta osaltaan”, Liljelund pohtii.

”Työn tekemisen intensiteetistä puhuttaessa yhtä lailla automaatioaste nousee koko ajan. Se tarkoittaa sitä, että devaajilta vaaditaan entistä enemmän luovuutta. Ei ole toistaiseksi näköpiirissä, että kone pystyisi sitä korvaamaan. Uupumus on täyttä myrkkyä luovuudelle. Jos et pysty palautumaan, et pysty olemaan luova.”

Rakettitiede juhlii tänä vuonna 10-vuotissynttäreitään katseet tiukasti horisontissa. Jotta tulevat vuosikymmenetkin tuottavat asiakkaillemme tehokasta työntövoimaa vaativaan ohjelmistokehitykseen, halusimme yhdessä Mielenterveyden keskusliiton kanssa pohtia, mitä voisimme tehdä alalla paremmin. Päätimme aloittaa lähtölaskennan kohti mielenterveysmyönteisempää huomista ja lähdimme matkalle etsimään keinoja organisaatiokulttuurien ja työntekijöiden jaksamisen kehittämiseen.

Osta vastahuollettu ja katsastettu konsultti!

Ota haltuun Mieli-kieli!

Lue myös:

Rakettitiede väittää: tulevaisuuden ohjelmistokieli on Mieli

Diablogi: devaajan viiden tähden Mieli-menu

Bugaava Mieli on IT-alan mörkö – johtamisen merkitys henkilöstön työssäjaksamiseen

Hot or not? Aikamatka ohjelmointikielien maailmaan

Rakettitieteilijöiden 10 käskyä laadukkaan kooditulevaisuuden puolesta