Kolmiosaisen blogisarjan viimeisessä osassa Pirkka pohtii design-kritiikkiä ja kuinka rakentavaa palautetta fasilitoidaan. Laita sarja seurantaan! 

Eräs designin kommunikoimiseen liittyvä erityispiirre tai muoto on design-kritiikki.

Kaikilla ihmisillä, jotka ovat demonneet tai esitelleet ohjelmistoja, käyttöliittymiä, ideoita tms, on kokemuksia siitä, kuinka esittelystä saatu palaute saattaa keskittyä epäolennaisuuksiin tai ei ole rakentavaa. Kuten aiemmin todettiin, liiketoiminnallisen ongelman ratkaisun tai käyttötapauksen esittely auttaa ohjaamaan palautetta oikeaan suuntaan. Rakentavaa palautetta voi koittaa ruokkia esiin myös fasilitoidusti kysymysten ja design-kritiikin avulla.

Työpajasta rakennetta palautteenantoon

Design-kritiikin voidaan luonnehtia olevan työskentelytapa, jossa ratkaisun suunnittelija kutsuu muita arvioimaan ratkaisun toimivuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Kritiikkikeskustelu voidaan käydä kokouksessa tai työpajassa, jossa suunnittelija esittelee kritiikin kohteena olevan ratkaisun, tavoitteet ja tarvittavan taustan. Ratkaisun arvioijat keskittyvät pohtimaan, miten ratkaisu toimii suhteessa sen tavoitteisiin ja esittävät tarkentavia kysymyksiä suunnittelijalle. Ideat uusista ratkaisuista tai jatkokehityksestä pyritään käsittelemään vasta arvioinnin jälkeen, jotta esitellyn ratkaisun toimivuus saataisiin perinpohjin arvioitua. Kirjassa Discussing Design esitellään seikkaperäinen kuvaus menetelmästä.

Sovella ja löydä sopivin työtapa

Työpaja saattaa olla tuloksellisin muoto design-kritiikin hyödyntämiseksi, mutta sen järjestäminen ei aina ole mahdollista syystä tai toisesta. Seuraavassa on joitakin ideoita menetelmän soveltamiseen.

Kokeile kumiankkamenetelmää videolle

Rubberduck debugging on tarina menetelmästä, jossa ohjelmoija esittelee ohjelmansa toimintaa kylpyankalle ääneen ja oivaltaa samalla ohjelman logiikassa virheitä. Sopivan ihmisen/sparrailijan/sparrailukaverin puuttuessa ideoiden ja suunnitelmien aukkoja voi yrittää tunnistaa samalla tavalla. Pohdimme mentorini Kimmon kanssa tästä sellaista muunnelmaa, jossa ratkaisun esittely tallennetaan videolle. Jos tallennuksen saa onnistumaan pienellä määrällä uusintoja, on ajatus todennäköisesti kirkas ja ratkaisu kypsynyt. Asian voi todentaa katsomalla videon ja miettimällä sitä vasten tarkentavia kysymyksiä. Kokeilin tätä menetelmää nykyisessä projektissa käytännössä ja todennäköisesti kokeilen sitä jatkossakin.

Parikritiikki piristää

Ehkä kuitenkin miellyttävämpää ja tuloksellisempaa on esitellä ratkaisua toiselle ihmiselle. Tuoreilla aivoilla ja silmillä on ihmeellisen piristävä vaikutus ongelmanratkaisuun. Jotta keskustelusta saisi jatkotyöstöä ohjaavaa palautetta, kannattaa sitä valmistella ja ohjata samaan tapaan kuin varsinaista työpajaa:

• Mikä on ratkaisun tavoite? Kuka sitä käyttää ja missä tilanteessa?
• Millä tavalla ratkaisu käytännössä toimii ja mitkä ovat tavoitteen kannalta sen olennaisimmat piirteet?
• Kumpikin osapuoli arvioi miten hyvin / huonosti ratkaisu toimii suhteessa tavoitteisiinsa ja perustelee näkökantansa.
• Lopuksi keskustellaan, mitä uusia ideoita tai vaihtoehtoisia ratkaisuja esitellystä ratkaisusta ja arvioinnista syntyy.

Parisuunnittelulla nopeita ratkaisuja

Parikritiikistä seuraava takaisin suunnitteluun ja ideointiin katsova ja pariohjelmonnistaammentava työskentelytapa on parisuunnittelu. Lyhykäisyydessään työtapaa voi kuvata siten, että kaksi suunnittelijaa työskentelee samanaikaisesti saman aiheen parissa yhdessä. Toinen käyttää suunnitteluvälinettä (tussitaulu, paperi ja kynä, Figma jne.) ja toinen selittää, millainen ratkaisu (tai esittää tutkivia / tarkentavia kysymyksiä) voisi olla. Pari vaihtaa rooleja usein esim. 15 minuutin välein tai uuden idean tullessa mieleen. Menetelmän variaatioita on useita. Parisuunnittelu nopeuttaa ideoinnin ja kritiikin palautesykliä tunneista tai päivistä minuutteihin. Sen lopputuloksena syntyvä ratkaisu on todennäköisesti laadukkaampi kuin sellainen, joka syntyy yksintyöskentelyllä.

Jos idea alkoi kutkuttamaan, niin suosittelen tutustumaan seuraaviin linkkivinkkeihin:

• https://medium.com/goodux-badux/turning-to-pair-design-dafa4c95ef91
• https://www.figma.com/blog/how-to-pair-design/
• https://www.oreilly.com/content/pair-design/ (teoriaa, case-esimerkkejä ja eri näkökulmia hyvin kattavasti)

Edelleen muotoilun työtapoja tai -menetelmiä, joissa arvioidaan ratkaisujen toimivuutta kriittisesti ovat design-studio, design-sprintti ja sekä tietysti myös käytettävyystestaus tai vaikkapa toimivan järjestelmän hyväksyntätestaus.

Loppuun täytyy kuitenkin mainita, että hyvän kritiikin antaminen on vaikeaa. Olen usein kritiikkisessioita järjestäessä huomannut, että valmistelusta ja fasilitoinnista huolimatta osallistujien on välillä ollut vaikeaa perustellusti arvioida ratkaisun toimivuutta. Onneksi design-kritiikki on harjoiteltava taito, ja mitä useammin sitä harjoittelee, sitä paremmaksi siinä kehittyy. Mielestäni design-kritiikki on ehdottomasti asia, joka kannattaa sisällyttää ketterän kehityshankkeen lukujärjestykseen.

Kaipaatko laajempaa linssiä ja apuja luovaan ongelmanratkaisuun? Kurkkaa palvelumuotoilun tarjontamme ja ota yhteyttä!