Konsultin työkalupakissa kannattaa olla kovan teknisen osaamisen lisäksi myös niin sanottuja pehmeitä taitoja. Pyysimme kahta Raketin konsulttia kertomaan, miten empatia, luovuus ja vuorovaikutustaidot auttavat menestymään, tasapainottavat tiukkaa teknistä osaamista ja tekevät työarjesta mielekkäämpää.

Työelämän kiertoradalla pysyminen vaatii IT-konsultilta paljon muutakin kuin uusimpien huippuohjelmistosovelluskehitysteknologioiden hallitsemisen. Siksi myös “pehmeillä taidoilla” on iso merkitys. Eli siis millä?

Pehmeillä taidoilla tarkoitetaan ihmisen kykyjä, taitoja tai toimintamalleja, jotka kytkeytyvät yksilön persoonallisuuteen tai kognitiiviseen kyvykkyyteen. Näitä ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, empatia ja luova ajattelu. Pehmeät taidot muovaavat sitä, miten toimimme osana tiimiä, kommunikoimme kollegoiden kanssa, lähestymme ongelmanratkaisua ja suoritamme erilaisia työtehtäviä. Nämä taidot erottuvat “kovista” eli hyvin spesifeistä, esimerkiksi teknisistä taidoista siinä, että juuri pehmeät taidot kytkeytyvät ihmisten välisiin vuorovaikutustilanteisiin. 

Miksi tulevaisuuden työelämätaidoista puhuttaessa nämä taidot korostuvat?

No, syynä on taas se sama vanha tuttu: teknologisen kehityksen muutos. Sen myötä ihmisten teknisten taitojen tarve on muuttunut, joissain tapauksissa jopa vähentynyt. Samalla vuorovaikutukseen perustuvat, luovaa ongelmanratkaisua vaativat tilanteet ovat lisääntyneet. 

“Ihmisten kohtaaminen vuorovaikutustilanteissa ja luova ongelmanratkaisu ovat tulevaisuuden työelämässä yhä tärkeämpiä.” – Iida Mäkikallio

“Työelämässä automatisoidaan asioita, joita pystytään ja mikä on järkevää. Sen jälkeen tullaan tilanteeseen, jossa arvioidaan sitä, mikä on sellaista tekemistä, mitä ihmisen kannattaa tehdä. Ihmisten kohtaaminen vuorovaikutustilanteissa ja luova ongelmanratkaisu ovat tulevaisuuden työelämässä yhä tärkeämpiä”, kertoo ihmissuhteisiin ja tunnetaitoihin erikoistunut psykologi Iida Mäkikallio. 

Nyt puhutaan siis konsulteille erittäin olennaisista taidoista. 

Mitä tuumivat konsultit? Jututimme mobiilikehittäjä Mikko Vainiota (rakettitieteilijä #30) ja full stack -kehittäjä Joona Olkkolaa (rakettitieteilijä #36) ja selvitimme, mitä hyötyä vuorovaikutustaidoista, empatiasta ja luovasta ajattelusta on heidän kaltaisilleen ohjelmistoalan konkareille. 

Mitä hyötyä konsultille on pehmeiden taitojen hallitsemisesta?

Rakettitieteilijän työpöydälle laskeutuu asiakastoimeksiannoissa haastavia, teknisiä pulmia, jotka vaativat usein vuosien kokemusta ja osaamista ohjelmistoalalta. Mutta kovinkaan kokemus ei pääse loistamaan ilman pehmeitä taitoja. Vaikka olisi pallon pätevin koodari, suunniteltu toteutus täytyy viestiä asiakkaalle ja muulle tiimille ymmärrettävästi.

Konsultille laajan osaamispakin hallitseminen tuo ennen kaikkea joustavuutta työelämään. 

“Joissain asioissa tarvitaan tiukkaa kliinistä, teknistä osaamista, kun taas toisaalla sen painoarvo on pienempi. Ajattelen itseäni konsulttina kokonaisuutena, jossa eri taidot tasapainottelevat asiakkaan tarpeen mukaan. Kaiken keskiössä on se, miten kykenee asettumaan asiakkaan tilanteeseen ja arvioimaan, millä paketilla tähän toimeksiantoon nyt mennään”, kertoo Joona. 

Pehmeät taidot ovat siis siirrettäviä taitoja. Niitä voi helposti hyödyntää erilaisissa työtehtävissä ja -ympäristöissä, kun asiakas tai jopa toimiala vaihtuu. 

“Konsultin laaja osaaminen tuo joustavuutta myös siinä tapauksessa, että nykyinen toimeksianto päättyy ja uusia töitä on rajatummin tarjolla. Konsultille, joka sujahtaa ympäristöstä toiseen helposti, saattaa löytyä helpommin myös hänelle mielekästä hommaa”, sanoo Raketin Growth Lead Tessi Reispakka. 

Vuorovaikutustaidoilla on väliä 

Mikko ja Joona ovat yksimielisiä siitä, että vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot ovat konsultin kuukypärän kirkkain jalokivi. Ilman niitä ei päästä asiakkaan ongelman ytimeen saatika itse ratkaisua toteutettua. 

“Konsulttina yksi tärkeimmistä tehtävistä on keskustella asiakkaiden kanssa, jotta ymmärtää, mitä asiaa täytyy lähteä ratkomaan ja millä tavalla”, Joona sanoo. 

Vaihtuvat asiakastoimeksiannot kysyvät sopeutumiskykyä ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja niin ratkottavien työtehtävien kuin asiakkaan tiimin kanssa työskennellessä. “Aina on jotain uutta opittavaa, kun uusia ongelmia on ratkomassa uusien tiimiläisten kanssa”, Joona kertoo. 

Moni rakettitieteilijä työskentelee osana asiakkaan tiimiä. Tiimien työtavat ja käytänteet vaihtelevat. Konsultti sujahtaa helpommin osaksi porukkaa, jos hänellä on taito viestiä selkeästi, kuunnella muita, kysyä jos jokin on epäselvää ja toisaalta omaksua uuden tiimin toimintatavat. 

“Keskustelemalla syntyy aina parempia ratkaisuja kuin niin, että joku kirjoittaisi paperille halutun ratkaisun, joka sitten sokkona koodataan”, Joona lisää.  

Samaa mieltä on psykologi Iida Mäkikallio, joka peräänkuuluttaa vuorovaikutustaitojen merkitystä ongelmanratkaisussa. “Tiimin oppiminen vaatii uskallusta olla oppijoina. Eli että ei tarvitse pelätä sitä, että katsotaan vinoon, jos ei ole päästy tavoitteeseen tai jos tuo esiin epävarmuutta, epäonnistumisia tai kysymyksiä. Tässä erinomaiset vuorovaikutustaidot ovat ihan ytimessä”, hän kertoo.

Konsultin täytyy myös uskaltaa olla eri mieltä, haastaa ja viheltää peli poikki, jos näyttää siltä, että mopo karkaa käsistä. Se on yksi syistä, miksi yritykset ylipäätään konsultin palkkaavat. “Tärkeää on auttaa asiakasta tai tiimiä ymmärtämään, miksi jokin ratkaisu ei ole paras mahdollinen. Yhdessä selvitetään sitten uusi parempi suunta tekemiselle”, Mikko kertoo. Joona komppaa: “Jos jossain tekemisessä ei ole järkeä, siitä täytyy sanoa. Asiakas maksaa juuri tästä.”

Empaattisessa ympäristössä syntyy empaattisia konsultteja  

Konsultointi kysyy kykyä asettua asiakkaan asemaan. Vain näin pääsee käsiksi ongelman ytimeen ja siihen, miten sen ratkaisulla voidaan muuttaa tai parantaa nykyisiä ominaisuuksia. 

“Kun mietin asiakkaalle parasta ratkaisua, täytyy mielestäni lähteä siitä, että tehdään eniten arvoa tuottavia asioita. Vaikka asiakkaan toiveet olisivat valtavat, täytyy asettua hänen asemaansa ja miettiä, mikä on aidosti järkevintä”, Joona pohtii. Halu pyrkiä ymmärtämään, mikä on asiakkaan kokemus ja mitä hän odottaa, auttaa konsulttia eteenpäin. 

Empatia ei rakennu tyhjiössä tai konsultin kovasti pinnistellessä. Myös ympäristöllä on vaikutusta: on helpompi olla empaattinen, jos itse vastaanottaa sen kaltaista kohtelua. Mikon ja Joonan tapauksessa molemmat kokevat kuuluvansa rakettitieteilijöiden joukkoon, joille emoalus on kotipesä, johon palata, jos omalla asiakkaalla tulee tiukka paikka. 

“Rakettitiede on mielestäni kuin lämmin peite ja turvaverkko. Siinä on hyvä esimerkki, mitä seurata.” – Joona

“Rakettitiede on mielestäni kuin lämmin peite ja turvaverkko, jossa saan apua ja ymmärrystä moneen tilanteeseen niin johdolta kuin muilta konsulteilta. Siinä on hyvä esimerkki, mitä seurata”, Joona kertoo. 

Mikko nyökyttelee ja jatkaa: “Tiedän, että aina on paikka, jossa voin esittää mitä tahansa kysymyksiä ja hyvin suurella todennäköisyydellä joku aina vastaa. Tukiverkko ottaa kiinni ja avittaa eteenpäin niin teknisissä asioissa kuin myös asiakkaan kanssa toimimisessa.”

Voiko empatialihaksia jotenkin treenata paremmiksi? Mahdollisesti.

Joona on kokeillut tähän lääkkeeksi konsultoinnin ohella talkkarina toimimista muille rakettitieteilijöille. “Talkkaritoiminnan kautta on varmasti tullut tiedostamatta treenattua juuri näitä pehmeitä taitoja hyvänä vastapainona tekniselle tekemiselle”, hän kertoo. Erityisesti hän on oppinut rauhallisuutta ja kuuntelemisen taitoa. “Aina ei kannata olla itse suuna päänä kertomassa ja ohjeistamassa. Vertaistuen tarjoamisella pääsee jo pitkälle, siinä saa tukea itsekin”, hän hymyilee. 

Luovuus erottaa erinomaisen konsultin hyvästä

“Ilman luovaa ongelmanratkaisua meidän työtä ei yksinkertaisesti voi tehdä”, Mikko toteaa ja on aivan oikeassa. 

Yksi tärkeimmistä pehmeistä taidoista on luovuus, jonka avulla haastavatkin asiakkaan pulmat ratkotaan ehkä totutusta erilaisella, uudella tavalla. Utelias ja luova konsultti pysyy todennäköisesti myös perillä alan trendeistä ja muutoksista, jotta osaaminen säilyy terävänä kuin komeetan kärki.

“Ilman luovaa ongelmanratkaisua meidän työtä ei yksinkertaisesti voi tehdä.” – Mikko

“Asiakkaiden ongelmiin ei ole valmista ratkaisua, joka vedetään pakasta.” – Joona

Joona huomauttaa, että luovuudesta on softakehityksessä hyötyä monellakin tapaa. “Asiakkaiden ongelmiin ei ole valmista ratkaisua, joka vedetään pakasta. Jos pyytää kymmentä ihmistä ratkaisemaan yhden asian, lopputuloksena on yksitoista erilaista toteutusta”, hän sanoo.

Toisaalta luovuuden määrä ja tyyppi vaihtelevat konsultin roolista riippuen. 

“Esimerkiksi käyttöliittymiä suunniteltaessa luovuus korostuu erityisen paljon. Kun suunnitelmaa lähtee testaamaan loppukäyttäjien kanssa, huomaa monia eri ongelmatapauksia, jotka muodostuvat ihan vain siksi, että ihmisillä on erilaisia tapoja lähestyä, hahmottaa ja käyttää eri palveluja”, Joona kertoo ja jatkaa: “Siinä myös yllättyy, miten luovia käyttäjät ovat ja miten he osaavatkin keksiä juttuja, mitä me kehittäjät emme ollenkaan ole miettineet”, hän hymähtää. 

Rakettitieteellä riittää montaa erilaista taitajaa vaihtamaan ajatuksia kimuranteissa paikoissa. “Rakettitieteilijät ovat teknisesti taitavia, mutta erityisesti todella mukavia ja hirveän hauskoja. On kiinnostavaa, kun tiimiläiset ovat erilaisia ja persoonallisia. Siinä oppii uusia asioita”, Mikko pohtii. Ja jos jossain, niin rakettitieteilijöiden keskuudessa on monia erilaisia harrastuksia, joilla luovuutta ruokitaan niin 3D-printtauksesta kirjojen kirjoittamiseen.

Mietityttääkö, miten konsultin kokonaisesta osaamispakista huolehditaan pehmeiden taitojen lisäksi? Lukaise seuraavaksi tämä juttu siitä, miten osaamisen kehittäminen onnistuu konsultointibisneksessä.

Kiikarissa kiinnostavat duunit ja kovat kollegat, joilla on myös pehmeä puoli? Lue lisää täältä ja hae meille hommiin!

Lue myös:

Tunnejohtaminen taklaa stressiä

Oma talkkari, parempi mieli

Yksi reilu yrityskulttuuri kaikilla mausteilla, kiitos