IT-konsultin työympäristössä jatkuva muutos on tänä päivänä enemmän sääntö kuin poikkeus. Siksi pomonkin pitää olla ajan tasalla ja oppia uutta, kun maailma ympärillä muuttuu. Kuka on Raketin puikoissa istuva Juha Huttunen, millaista johtamiskulttuuria hän rakentaa ja miten se hyödyttää rakettitieteilijöitä?

Vakaan ja inhimillisen johtamisen perään haikailevat rakettitieteilijät voivat huokaista helpotuksesta, kun firmaa ohjaa Juha. Toimari, joka ei oikeastaan koskaan halunnut toimariksi, mutta loistaa roolissaan reilulla ja inhimillisellä johtamistyylillään.

“Uskon esimerkillä johtamiseen. Haluamme Raketissa näyttää esimerkkiä koko toimialalle siitä, miten suuri merkitys ihmisten johtamisella on. Inhimillisen työkulttuurin ja johtamisen pitäisi olla perushygieniatekijöitä nykypäivän työelämässä”, hän korostaa.

“Inhimillisen työkulttuurin ja johtamisen pitäisi olla perushygieniatekijöitä nykypäivän työelämässä.”

Jos Juhalla olisi kristallipallo, hän ennustaisi tulevaisuudessa asiantuntijatyön määrän lisääntyvän rutiinihommien automatisoinnin ja tekoälyn myötä. Se muuttaa johtamista olennaisesti. “Kun kovan asiantuntijuuden arvo lisääntyy, ihmisten johtaminen ja heistä huolenpitäminen muuttuu entistä tärkeämmäksi”, hän toteaa.

Jämäkät päätökset pitävät Raketin liikkeessä

Vaihtuvien markkinatilanteiden myllertäessä saattavat puntit tutista kovimmallakin konsultilla, jos liipasimella on omien toimeksiantojen jatkuvuus. Nykypäivän IT-alan johtajan täytyy pystyä sietämään ympärillä vellovaa epävarmuutta ja tehdä firmaa sekä henkilöstöä hyödyttäviä, järkeviä ratkaisuja.

Raketin poppoon etu on Juhan ydintaito: jämäkkä päätöksentekokyky.

“On hyvä mennä katsomaan kokonaiskuvaa kauempaa ja hahmottamaan, mihin suuntaan on seuraavaksi viisainta lähteä”, Juha sanoo.

Mikään yksinvaltias Juha ei ole. Hän haluaa koko Raketin porukan osallistuvan päätöksentekoprosesseihin, jotta jokaisen ääni tulee kuulluksi. “Vain silloin meidän konsultit voivat seisoa tukevasti firman linjauksien takana”, hän sanoo.

Päätöksentekoa Juha harjoitteli ennen Raketin perustamista – neljän muun kaverin kanssa – reilun kymmenen vuoden ajan. Nuori yrittäjä perusti ensimmäisen monista firmoistaan jo vuosituhannen vaihteessa, joissa hän päätyi lähes poikkeuksetta toimitusjohtajan saappaisiin.

Vuodet ennen emoalukseen astumista olivat Juhan mukaan “vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, jotka opettivat hänelle jotain oleellista.

“Yrittäjäksi olen halunnut aina, mutta toimariksi en ollenkaan”, hän naurahtaa.

“En nauti yrityksen keulakuvana olemisesta. Ydinosaamiseni ja -luonteeni on kuitenkin sellainen, että kun näen kehitettävää, en osaa antaa asioiden olla”, Juha kertoo. Siksi komentajan kypärä istuu Juhan päähän tänä päivänä yllättävän hyvin.

Osaaminen ja oppi johtajuudesta ei ole tullut annettuna, vaan osan Juha on oppinut jopa hieman kivuliaasti kantapään kautta. Se jos jokin on opettanut, että johtajana ei koskaan ole valmis – päinvastoin.

“Kaiken aikaa täytyy oppia uutta ja tasapainotella sen välillä, millä arvoilla ja tavoilla haluan johtaa ja mitä ympärilläni olevat ihmiset tarvitsevat. Vuosien aikana olen tullut nöyremmäksi ja armollisemmaksi sen suhteen, että en ymmärrä tai osaa vielä kaikkea”, Juha pohtii.

Ymmärrystä erilaisia ihmisiä ja elämäntilanteita kohtaan

Selkeästi Raketin elinkaaren aikana on tehty oikeita päätöksiä, kun firma on kasvanut 12 vuodessa pienestä startupista reilun viidenkymmenen hengen yrityksesi. Yrityksen kasvukipujen ohella myös Juha on saanut niistä osansa – johtajana sekä ihmisenä.

“On ollut pakko muuttua johtajana inhimillisemmäksi, kun talossa on niin monta erilaista ihmistä, joilla on erilaisia tarpeita ja toiveita.

Saatoin olla nuorempana melko mustavalkoinen, jopa jyrkkä johtaja, joka ei osannut katsoa omaa nenäänsä pidemmälle”, Juha miettii.

“On ollut pakko muuttua johtajana inhimillisemmäksi, kun talossa on niin monta erilaista ihmistä, joilla on erilaisia tarpeita ja toiveita.”

Pohjimmiltaan Juhan johtamismentaliteetti on “mennään tuonne päin, tulkaa perässä” -tyylinen, jolla hän vie porukkaa eteenpäin varmoin ottein. “Minulle on luontaista mennä vaikka läpi harmaan kiven ja innostaa muita tulemaan mukana. Jos joku hyytyi matkalla, en nuorempana aina löytänyt ymmärrystä muita kohtaan, mutta nykyään on toisin.”

Tänä päivänä Juha ymmärtää, ettei kukaan ole täydellinen – ei edes hän itse. “Olen pehmeämpi ja hioutuneempi versio itsestäni”, hän sanoo.

Miten tähän pisteeseen on päästy?

Päivittäisten toimarin työn ja yrityksen perustajaporukan kanssa asioiden ratkomisen lisäksi Juhan siviilielämän kokemukset ja oma jälkikasvu ovat hioneet terävimpiä kulmia pehmeämmiksi.

“Vaikeat tilanteet kasvattavat. Olen opetellut katsomaan peiliin ja harjoitellut itsetutkiskelua. Mikä on oma roolini niissä hetkissä? Miten voin omalta osaltani vaikuttaa lopputulokseen?” hän pohtii.

Yksi konkreettisista apukeinoista Juhalle on ollut jo reilun kahden vuoden ajan säännöllinen tapaaminen coachin kanssa. “Alun perin menin coachin luokse henkilökohtaisten asioiden takia, mutta vuosien varrella coachaus on muuttunut hyvin työpainotteiseksi. Raketti muuttuu ja kasvaa jatkuvasti, mikä tuo mukanaan uusia haastavia tilanteita. Ulkopuolinen valmentaja auttaa reflektoimaan omaa toimintaa ja antaa asioihin tuoretta perspektiiviä”, Juha sanoo.

Juha siis pitää huolta itsestään ja varmistaa, että hänen tietonsa ja taitonsa johtajana ovat ajankohtaisella tasolla, jotta konsultit voivat hyvin.

Mitä inhimillinen johtaminen tarkoittaa Raketin arjessa?

“Ihmisiä pitää johtaa niin kuin he haluavat tulla johdetuksi”, Juha toteaa.

“Täytyy yksinkertaisesti puhua ihmisten kanssa ja oppia tuntemaan heidät. Vain sitä kautta on voinut oppia tunnistamaan erilaisia haluja ja tarpeita ennakoivasti”, hän sanoo. Puhekanava konsulttien suuntaan pysya avoimena esimerkiksi Raketin talkkaritoiminnan kautta.

Esimerkin näyttäminen toimii tässäkin. “Haluan olla reilu, avoin ja osallistava. Kerromme ja jaamme rakettitieteilijöille kaiken, mitä voimme kertoa. Toivon sen luovan esimerkkiä ja luottamusta siihen, että kun itse olen avoin työntekijöiden suuntaan, he voivat toimia samoin minua kohtaan”, Juha sanoo.

Millaisia kulmia on vielä hiottavana?

“Kun kyse on ihmisten välisistä suhteista, ihan perusasiat ovat mulle haastavia. Vaikeat keskustelut eivät koskaan muutu helpoiksi”, Juha pohtii ja huomauttaa samaan hengenvetoon, että saa tähän valtavasti tukea kollegoiltaan.

Juha myös kuvailee itseään “hands-off”-johtajaksi, jolla mikromanageeraus nostaa niskavillat pystyyn. “Tykkään siitä, että ihmiset ovat aloitteellisia ja toimivat itsenäisesti. Kääntöpuoli tässä on se, että mikäli multa tarvitsee enemmän tukea, niin en avuntarvetta välttämättä heti tunnista.”

Itseohjautuvana tekijätyyppinä tasapainon löytäminen riittävän avun ja vastuun tarjoamisen välillä on ollut haastavaa. Onneksi vanhakin koira voi oppia uusia temppuja, ja Juha on siitä elävä esimerkki.

“Tärkeintä johtamisessa ovat ihmiset. Se, miten heitä johdetaan ja miten he voivat osallistua yrityksen kasvuun.”

Entä mikä on suurin johtamiseen liittyvät oppisi, Juha?

“Nuorempana näin johtajan roolin fiksujen päätösten tekemisenä, asiat ja numerot edellä. Kokemuksen myötä olen ymmärtänyt, että tärkeintä johtamisessa ovat ihmiset. Se, miten heitä johdetaan ja miten he voivat osallistua yrityksen kasvuun. Mun tehtäväni on auttaa meitä yrityksenä tekemään fiksuja päätöksiä yhdessä”, Juha tiivistää.

Mielessä merkitykselliset hommat, kunnon korvaus ja kaupan päälle kiva pomo? Lue lisää täältä ja astu Rakettiin!