Nostimme kissan, koiran ja lemmikkikanin pöydälle ja kaivoimme Raketin eetteristä totuuksia ja henkilöstödataa yrityskulttuurista, työuupumuksesta, työntekijävaihtuvuudesta, syistä poistua emoaluksesta sekä syistä palata takaisin. 

Mitä ajatuksia löydöksistä herää, Marko Saaresto – rakastettu varakommodori, yksi Raketin perustajista, sennudevaaja itsekin? 

#1 Rakettikulttuurissa ei tehdä arvoissa kompromisseja

“Aika ehdoton lause”, toteaa Marko ensimmäisenä. 

Väitteen takana on kuitenkin tärkeä ajatus. Raketin perustajat ovat halunneet hyvän työpaikan ja ympäristön, jossa itsekin haluavat työskennellä. Se tarkoittaa, että esimerkiksi liiketoiminnan kasvu ei mene arvomaailman edelle. Rekryämme vain porukkaa, jotka jakavat samat arvot.

Millainen rakettikulttuuri sitten on?

Valovuosia eteenpäin katsova, korkeaa laatua arvostava, ihmisiä kunnioittava sekä suorasanaisen rehellinen nyt ainakin.

Entä rakettitieteilijän näkökulmasta?

“Inhimillinen ja terveellä tavalla etäinen. Ei tarvitse olla naimisissa firman kanssa”, Marko kertoo. (Toim. huom. toki on joitakin hulluja, kuten Marko ja muu perustajapoppoo).

Jokainen saa siis olla oma itsensä eikä Rakettiin liittyessä tarvitse suorittaa verivaloja ja shamaanisia siirtymäriittejä. Rakettitiede on ennen kaikkea yhteisö ja työpaikka. 

“Kulttuurimme on inhimillinen ja terveellä tavalla etäinen.”

Entä miksi rakettikulttuurissa ei tehdä arvoissa kompromisseja?

“Miksi tekisimme? Rakennamme sellaisen työpaikan, jossa haluamme olla itsekin töissä.”

#2 Globaalin tutkimuksen mukaan kahdella viidestä IT-alan ammattilaisesta on korkea uupumuksen riski - miten Rakettitieteellä?

“Ilahduttavan positiivinen tulos, jos vain kahdella viidestä. Parempi kuin olisin pandemian jälkeen odottanut”, Marko sanoo. 

“Absoluuttisen lukuna tuo on kuitenkin liian paljon. Alassa on jotain vikaa, jos näin monella on uupumuksen riski.”

Mielenterveyden ongelmat otetaan meillä vakavasti. Asioista oli puhetta jo ennen pandemiaa, mutta maailman myllerrykset heittivät keskusteluissa bensaa hiillokseen. 

Raketin varakommodori Marko Saaresto uskoo, että Raketissa konsultin on mielekästä tehdä työtä. Rakettikulttuuri on hänen mukaansa inhimillinen – ja terveellä tavalla etäinen.

Avointa keskustelua vauhditettiin istumalla virtuaalisesti alas työntekijöiden kanssa ja keskustelukulttuuria kehitettiin sopimaan paremmin uuteen etäaikaan emoaluksen sisäisillä Slack-kanavilla. Otimme myös käyttöön Auntie-palvelun, jonka kautta rakettitieteilijöillä on mahdollisuus saada psykologista keskustelutukea ja purkaa tuntojaan ennen kuin sairastumista tai uupumista tapahtuu.

Näillä pääsimme hyvin alkuun, mutta täydellisiä emme vielä ole. Tehtävää ja pohdittavaa uupumuksen ehkäisemiseksi vielä riittää. 

“Kun suhteessa ei ole raportointivelvollisuutta, voidaan keskittyä olennaiseen.”

Haasteena on konsulttitaloille tyypillinen hajautunut organisaatio. Miten voi olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, kun konsultit koodaavat asiakkailla ja toimistoporukka dataa olohuoneesta tai milloin mistäkin? 

Markolla on tähän toive tulevaisuuden suhteen:

“Haluaisin, että jokaisella rakettitieteilijällä olisi uskottuna joku muukin kuin perinteinen esihenkilö. Kun suhteessa ei ole raportointivelvollisuutta, voidaan keskittyä olennaiseen. Rohkaistaan, tuetaan ja autetaan reflektoimaan haastavina hetkinä”, Marko kertoo. 

Tällä hetkellä meillä pyörii aktiivinen talkkaritoiminta. Se tarkoittaa, että jokaisella rakettitieteilijällä on oma talkkari, joka on tukena niin arjessa kuin juhlassa: hän katsoo kokonaisuutta eli auttaa ratkomaan konsultin, firman, myynnin ja asiakkaan tilanteita niin, että paletti olisi kaikille mahdollisimman hyvä. Lisäksi talkkari reagoi hiljaisiin merkkeihin ja ennaltaehkäisee jaksamiseen liittyviä pulmia.

Aihe onkin tärkeä, sillä rakettitieteilijät ovat kunnianhimoista porukkaa, joilla on kovat vaatimukset itselleen. 

“Koen, että meidän porukka on ‘riskiryhmää’ eli todella kovia tekijöitä, jotka haluavat tehdä parhaansa niin koodin kuin asiakastyön suhteen. Huolestun, jos huomaan jonkun työntekijän laskutusasteen hipovan sataa prosenttia. Täytyy olla muutakin kuin laskutettavaa työtä”, Marko kommentoi. 

“Huolestun, jos huomaan jonkun työntekijän laskutusasteen hipovan sataa prosenttia.”

Työmarkkinoiden heittäessä häränpyllyä Marko näkee asiassa myös valoisan puolen. 

“IT-alalla on hyvät edellytykset selättää peto: meillä on paukkuja, ja työntekijöillä on vaatimuksia ja myös valtaa tarttua aiheeseen.”

#3 Rakettitieteen työntekijävaihtuvuus (employee turnover rate) on ollut jatkuvasti noin 5 %

Tekkialan globaaliin keskiarvoon (13 %) verrattuna luku on alhainen. 

“Hyvä, että on vaihtuvuutta! Homma pysyy freesinä. Huolestuisin, jos luku olisi nolla”, Marko sanoo tuloksen kuultuaan.  

Tavoitteena ei ole, että devaajat kasvavat toimiston sohvaan kiinni ja homehtuvat organisaatiossa eläkepäiviin saakka. 

“Meillä voi myös rakentaa omaa uraa ja kasvattaa osaamista seuraavaa ura-askelta varten”, Marko kannustaa. 

“Haluamme mahdollistaa sen, että perusleipätyön lisäksi devaajilla on tilaa oppia uutta ja miettiä, mikä heitä inspiroi. Ihmisillä toiveet ja tavoitteet muuttuvat elämän myötä. Uskon siihen, että muutosta täytyy juhlia eikä tukahduttaa”, Marko pohtii. 

Joskus muutos voi tarkoittaa, että huomisen juttu ei enää löydy Raketista. Silloin kiitämme ja kumarramme, hyvästelemme haikein mielin ja toivotamme hyvää matkaa tulevaan!

Ja jos vanha suola alkaa janottaa, otamme paluumuuttajat aina avosylin vastaan.

#4 Rakettitieteeltä suostutaan lähtemään vain yrittäjäksi, oman unelma-alan pariin tai tuotetaloon – mutta ei muihin konsulttitaloihin

“Mielestäni on loistavaa, että meiltä lähdettäessä suuntana ovat juuri unelmat tai jokin isompi muutos uralla, jota Rakettitieteellä ei ollut mahdollista toteuttaa”, Marko sanoo. 

“Miten voidaan mahdollistaa työntekijöille kokonaisuudessaan parempi tulevaisuus?”

Isojen uraunelmien perässä lähtemisestä elävä esimerkki on (eksä ja nyksä) työntekijämme Ed, joka lähti Raketista töihin avaruusteknologian (kyllä, luit oikein) pariin. 

Raketin jälkeistä työpaikkaa ja uratoiveita voidaan udella heti työhaastattelussa. 

“Niin sanottu exit planning on mielestäni tärkeä ja kiinnostava asia. Miten voidaan mahdollistaa työntekijöille kokonaisuudessaan parempi tulevaisuus?” Marko pohtii. 

Kukaan ei ole toistaiseksi lähtenyt toiseen konsulttitaloon. 

“Uskon, että olemme onnistuneet luomaan inhimillisen työpaikan, jossa konsultin on mielekästä tehdä työtä. Meiltä lähdetään vain seuraavan ison ura-askeleen perässä – ei kilpailijalle tekemään samoja projekteja”, Marko toteaa. 

#5 Lähteneistä on tullut takaisin 17 % 

12 vuoden aikana 23 konsulteista on halunnut haistella, olisiko koodi vihreämpää aidan toisella puolella. Aina ei ole, sillä neljä heistä on tullut takaisin. 

“Meiltä lähteneiden kohdalla eteen on pääsääntöisesti sattunut mielenkiintoinen tilaisuus, johon tarttua”, Marko tuumii. 

Meillä paluumuuttajiin suhtaudutaan hyvin suopeasti. Emme tarjoa erityiskohtelua, mutta toivotamme heidät avosylin takaisin Rakettiin.

“Emme tarjoa erityiskohtelua, mutta toivotamme heidät avosylin takaisin Rakettiin.”

Juuri näin kävi Jyrille, jolle tuli “kerran elämässä” -mahdollisuus hypätä rahoitusalan startupiin pariksi vuodeksi. Lopulta hän palasi Rakettiin loistavien kollegoiden, etätyömahdollisuuden ja hyvän palkan perässä. 

“Työntekijän lähtiessä eteenpäin ei saa tuntea katkeruutta. Päinvastoin, me juhlimme sitä, että joku on löytänyt hyvän jutun, jota tavoitella”, Marko kertoo. 

Raketissa pidetään yhteyttä vanhoihin työntekijöihin. 

“Meillä on osaavia kavereita, joiden kanssa tullaan tutuiksi muutenkin kuin työkavereina. Toki pidetään siis yhteyttä myös lähdön jälkeen”, Marko sanoo. 

Mitä sanoisit ex-rakettitieteilijälle, joka haikailee paluusta emoalukseen? 

“Tervetuloa, ota yhteyttä!” Marko toteaa hymyssä suin. 

Lähteet: 

Yerbo (2022). The State of Burnout in Tech. 

Kiikarissa kiinnostavat projektit, osaavat kollegat ja hyvä palkka? Lue lisää!

Lue myös:

Paluumuuttajat – 1/2: mikäs siellä vihertää?

Paluumuuttajat – 2/2: takaisin Rakettiin