Yksin kulkiessa ehkä pääsee pikaisesti perille, mutta jos haluaa edetä pitkälle, kannattaa ottaa kaverit kyytiin. “Toimivassa tiimissä on tärkeää pystyä olemaan oma itsensä, jotta myös pystyy pistämään itsensä likoon”, sanoo 02:n kehitystiimin vetäjä Anni Kälkäinen. 

Tiimityö ei ole aina helppoa. Helppoa se ei ollut koululaisenakaan, paitsi jos sai ryhmätyöporukkaa liidaamaan Marja-Petterin, joka hoiti hommat muiden puolesta ja itse sai keskittyä suunnittelemaan viikonlopun kaljakätköilyä. 

Marja-Petteri ei tosin ollut mikään liidaajaa, hän vain halusi saada nopeasti valmista itselleen mieluisalla tavalla. Hän ei korviansa lotkauttanut vanhalle viidakon sanonnalle, jonka mukaan yksin edetessä ehkä pääsee pikaisesti perille, mutta jos tähtäimenä on kurotella kuuhun, kannattaa kutsua kaverit samaan kelkkaan.

Mihin tiimejä tarvitaan?

Menestyvän softan takana on menestyvä tiimi – vai yksittäinen stara? Huhupuheiden mukaan yksi kokenut devaaja voi kahdessa viikossa tehdä sen, mitä yhdeksän tekee puoli vuotta. Mihin tiimejä sitten edes tarvitaan?

Päätimme kysyä tätä tiiminvetäjältä itseltään.

“Tiimi on tehokkaampi kuin yksittäinen tekijä, koska tiimeissä voidaan hyödyntää jokaisen erityistaitoja ja -tietoja. Meidän tuotekehitystiimeissämme on osaavia ja sitoutuneita ohjelmistokehittäjiä. Minä puolestani tiiminvetäjänä luon puitteet sille, että pääsemme kehittäjien kanssa haluttuun lopputulokseen. Olen vastuussa muun muassa määrityksistä, aikatauluista, UX:stä, testaamisesta ja julkaisupäivistä”, sanoo Anni Kälkäinen, 020202 Ratkaisujen tekninen tuotepäällikkö.

Annin työnkuva on yhdistelmä tuoteomistajuutta ja tiiminvetäjyyttä. Rakettitieteilijät ovat olleet mukana Nollakakkosen menestyneissä tuotekehityshankkeissa jo monta armon vuotta, joten jotain taikaa tässä täytyy molemmin puolin olla. (Psst. lukuvinkki tähän liittyen: Asiakastarina: palvelu, joka palauttaa luottamuksen taksiin)

On aika kaivaa suurennuslasit, deerstalkerit ja tekoviikset esille ja selvittää, miten huipputiimi toimii.

Omat lapset ja muiden kakarat

Kaikkia tekijöitä ei aina voida ottaa tai saada syystä tahi toisesta suoraan omille palkkalistoille. 

Ohjelmistokehitys saadaan mukavasti rullaamaan, kun kyytiin napataan konsultti tai kaksi – tai vaikka koko tiimi. Konsultti tuo myös huimasti lisäarvoa, jos organisaatio voi oppia häneltä jotakin ja pala konsultin sielua osaamista jää pysyvästi taloon.

“Tuotteesta tulee hyvä, kun huippuosaaminen ja henkilökemiat kohtaavat.” 

Heti (virtuaalisessa) kättelyssä Anni painottaa, ettei hänelle ole merkitystä, onko tiimiläinen firman oma työntekijä vai konsultti. 

“Konsultit ovat oikeasti osa meitä eivätkä mikään erillinen blokki. Ei ole väliä, miltä palkkalistoilta tekijä on, kunhan on osaamista ja saadaan oikeita asioita aikaiseksi. Tärkeintä on, että tiimi toimii ja tuotteesta tulee hyvä. Ja tuotteesta tulee hyvä, kun huippuosaaminen ja henkilökemiat kohtaavat”, Anni summaa.

Mitä tapahtuu todella?

Konsultti-sanalla on joskus ollut vähän negatiivinen sointi –  erityisesti jos uskoo keskustelupalstojen faktoihin. Konsultti ei kuitenkaan ole firman omien työntekijöiden tilalle soluttautuva parasiitti, jonka pyhä tavoite on täyttää kaikki irti nyhdettävät tehtävät uusilla konsulteilla ja vaatia lunnaita yrityksen elintoimintojen pyörittämisestä. 

Sen sijaan konsultti haluaa hoitaa työnsä ripeästi ja hyvin. Jotta tämä onnistuu, on hänellä oltava hyvä tietoisuuden taso siitä, mitä asiakkaalla tapahtuu. Olennaista on osata erottaa, mikä on merkityksellistä tekemistä bisneksen kannalta. 

“Arvostan kokemusta, aktiivisuutta, integroitumista sekä halua oppia  meistä ja meidän bisneksestä. Rakettitieteen konsultit ymmärtävät meitä firmana eivätkä vain hoida tikettejään minimitasolla”, Anni sanoo.

02:n teknisen tuotepäällikön Anni Kälkäisen mukaan tuotteesta tulee hyvä, kun tiimissä kohtaavat huippuosaaminen ja henkilökemiat.

“On tärkeää, että konsultti on perillä liiketoiminnastamme, mutta ei voida olettaa, että kehittäjät puhuvat päivittäin vaikka talouden kanssa – on tiiminvetäjän homma olla vastuussa rahasta ja muista resursseista, jotta kehittäjät voivat keskittyä omiin töihinsä”, hän jatkaa. 

Tiiminvetäjänä Anni on keskusteluväylä strategisten päätösten suuntaan, ja hänen on pystyttävä puhumaan tiimille avoimesti yrityksestä eikä vain teknisestä speksistä. 

“Olennaista on osata erottaa, mikä on merkityksellistä tekemistä bisneksen kannalta.”

Kaikkea infoa henkilöstön lomalistoista lähtien ei kuitenkaan kaadeta kehittäjien pöydälle. Annin mukaan on tärkeää, että devaajilla on työrauha.

“Devaajat ovat mukana määrityspalavereissa, ja puimme tärkeät asiat läpi päivittäin yhdessä tiimin kesken ja kuukausitasolla isommalla porukalla. Pyrimme kuitenkin siihen, että isommat selvittelyt jäävät minun vastuulleni, jotta kehittäjät voivat keskittyä olennaiseen eli kehittämiseen.”

Kehitystyö toimii, koska kommunikointikin toimii

Nollakakkosen tiimit ovat itseohjautuvia eikä kulttuuriin kuulu mikromanagerointi. 

“Meillä on kyky toimia itsenäisesti ja ottaa vastuuta isoista kokonaisuuksista. Minulla on 02:lla asiakaspalvelutausta, joten ymmärrän asioita monesta eri näkökulmasta”, Anni kertoo.

Määrittelyvaiheessa Anni esittää tilaajalle paljon kysymyksiä, jotta hän saa tietoa toiveista mahdollisimman tarkasti. Näin ongelmatkin voidaan ratkoa helpommin tiimin kesken. 

Toimivan tiimin luominen ei kuitenkaan ole helppoa (paitsi ehkä Jukka Jaloselle).

“Niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaakin, on menestyvän tiimin perusta valita oikeat ihmiset tiimiin”, Anni kuittaa. 

Mikään tuote ei päivänvaloa näe, ellei kehittäjillä ole tekkistäkki hanskassa. Oikeanlaisen osaamisen lisäksi sosiaalinen älykkyys on yksi merkittävimmistä hyvän tiimiläisen tunnusmerkeistä.

Eikä tässä pelkästään "älä ole mulkku" -mentaliteetti riitä. Sillä ehkä välttää vain pahimmat mokat. Sosiaalinen älykkyys sen sijaan tarkoittaa sitä, miten osaa olla muiden tukena, miten ymmärtää muita ja osaako sovittaa oman toimintansa siihen, mitä muut tarvitsevat. 

“Työmaailmassa pitää tulla toimeen kaikkien kanssa. Jos henkilökemiat kohtaavat, se on tähän päälle plussaa, koska silloin on mukavaa tehdä töitä yhdessä ja hankalistakin asioista keskustelu helpottuu. Silloin ollaan tiimi eikä yksilö.” 

“Tärkeää on pystyä olemaan oma itsensä, jotta myös pystyy pistämään itsensä likoon.”

Kaikki tämä vaatii jatkuvaa kommunikointia, luottamusta ja yhteistyötä. Tiimiläisten on rohjettava rehellisyyteen ja avoimuuteen.

“Kehittäjän on uskallettava kyseenalaistaa se, mitä on määritelty ja tuoda omia ehdotuksiaan esille.” 

Täydellinen ei tarvitse olla, kunhan ei esitä muuta kuin on. Positiivinen ilmapiiri antaa paitsi tiimille myös tuotteelle tilaa kasvaa ja kehittyä. Jos aika kuluu oman osaamisen todisteluun tai kädenvääntöön tiimiläisten kesken, yhteistyö ja sitä myötä menestyminen laskevat kuin kuuluisa lehmänhäntä.

“Luottamus syntyy avoimuudesta ja kommunikaatiosta. Tärkeää on pystyä olemaan oma itsensä, jotta myös pystyy pistämään itsensä likoon.”

Pulmista selvitään porukalla

Softahankkeiden ajautuessa karille on usein kyse joko siitä, ettei tavoitteista ole kerrottu tarpeeksi selkeästi tai että aikataulut on arvioitu liian optimistisesti. 

“Kun tehdään jotain, mitä ei ole ikinä ennen tehty, on vaikeaa arvioida, miten paljon siihen kuluu aikaa. Olemme luoneet järjestelmällisemmän prosessin aikatauluttamiseen: arvioimme työn keston ensin yleisellä tasolla, jonka jälkeen tarkempi tekninen määritys pilkotaan osiin ja käydään yhdessä kehittäjien kanssa läpi”, Anni summaa. 

Toimivassa tiimissä syyttävä sormi ei osoita yksilöitä kohti, vaan erheistä opitaan ja ongelmat ratkotaan yhdessä.

Toinen iso haaste liittyy syy-seuraussuhteiden miettimiseen ja riskienhallintaan. 

“Riskiarviointi jyskyttää aina takaraivossa eli jos jokin kriittinen bugi pääsee läpi, pitää olla pläni, miten siitä selvitään.”

“Esimerkiksi 02 Taksissa vastaan tuli todella iso kokonaisuus, jossa piti ratkoa uusi tapa, miten uudenlainen asiakkuus ja siihen liittyvät asiat hoidetaan palvelussa. Aloitimme käyttöliittymän ja integraation näkökulmasta sen tekemisen nollasta. Valmista tuli nopeasti, koska tiimin jäsenet pystyivät tarttumaan vaativaan haasteeseen yhdessä."

Hän muistuttaa, ettei toimivassa tiimissä syyttävä sormi osoita yksilöitä kohti, vaan erheistä opitaan ja ongelmat ratkotaan yhdessä.

Henkilötasolla ongelmia ei ole ollut.

“Tekijät ovat niin osaavia ja mukavia”, Anni hymyilee ja listaa työnsä parhaimmat puolet: “Olen iloinen siitä, että koodarikonsultit viihtyvät meillä ja saamme asioita aikaiseksi. Ja se, mitä saadaan aikaiseksi, on myös toimivaa, eli hommat rullaavat kaikkien kannalta toivotulla tavalla eteenpäin.”

Etsitkö luotettavaa ja laadukasta kumppania ohjelmistokehitystiimiisi? Nyt sitä saa, nyt sitä saa!

Kättä pidempää sekä tiimien luomiseen että niiden johtamiseen tarjoillaan myös Futucast-podcastissa. Vaisalan New solutions -alueen johtaja John Liljelund ja Rakettitieteen toimari Juha Huttunen puhuvat William Von Der Pahlenin ja Isak Raution kanssa, millaisista palikoista paras tiimi rakennetaan, miten hyvä tiimi kommunikoi keskenään ja mikä merkitys rooleilla oikein on.



Kuuntele jakso Spotifyssa tai katso video YouTubesta!

Lue myös:

Huipputiimi hitsautuu yhteen

Asiakastarina: palvelu, joka palauttaa luottamuksen taksiin

Rakettitiedettä 02-palveluihin