Tunteiden kirjo tulee tutuksi konsultin arjessa, erityisesti stressaavina hetkinä. Miten tunteiden johtaminen voi auttaa stressin aisoissa pitämisessä?

Vaikka rakettitieteilijöillä on kokemuksen tuomaa näkemystä ja rivikoodareista erottuvaa taitoa ratkaista visaisia haasteita, eivät he ole immuuneja työstä aiheutuvalle kuormitukselle ja stressille. Konsulttikaan ei ole kone.

“Eniten konsultteja kuormittaa turhautuminen toimeksiannoissa sekä itsensä johtamisen ja siviilielämän haasteet”, tiivistää Raketin toimari Juha Huttunen.

Ei siis mitään pieniä juttuja.

“Tehtäväni on rakentaa psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa kaikkia tunteita voi ilmasta ja niitä voidaan tarvittaessa yhdessä käsitellä.” – Juha Huttunen

“Työpaikalla heräävät tunteet vaikuttavat kaikkien rakettilaisten yhteiseen hyvinvointiin. Tehtäväni on rakentaa psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa kaikkia tunteita voi ilmasta ja niitä voidaan tarvittaessa yhdessä käsitellä”, Juha sanoo.

Mikä konsultteja kuormittaa?

#1 Turhautuminen toimeksiannoissa

“Konsulteille tulee asiakastyön arjessa eteen asioita, jotka ärsyttävät. Se voi olla esimerkiksi jonkin teknisen toteutuksen tehottomuus, joka hidastaa koko kehittäjätiimin työtä”, Juha sanoo.

Raketin konsulteilla on takanaan jo sen verran työelämän kilsoja, että he hoksaavat nopeasti, miten asiakkaalla ratkottavia asioita voisi ja kannattaisi tehdä paremmin.

Ja se jos mikä saattaa herättää erilaisia tunteita – varsinkin kun tavoitteena on toimittaa vain parasta vaativiin tarpeisiin. Ratkaisu ei tietenkään ole vain mouhottaa asiakkaalle tästä, vaan selvittää, mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei.

Toisaalta pieni paine on myös hyvä sytyke ja jopa polttoaine työpuristuksen loppuun saattamiselle. Kun tiukimman kurvin ohi pääsee, käy usein niin, että koodiriveihin uppoutuu entistä tarmokkaammin. Tämä työn imu auttaa ponnistelemaan myös vastoinkäymisen hetkinä. Innostus, motivaatio uutta kohtaan ja usko omaan osaamisen kasvavat tällöin kohisten.

#2 Haasteet itsensä johtamisessa ja omien rajojen tunnistamisessa

Rajat ne on Venäjälläkin – ja myös rakettitieteilijällä. Omien rajojen tunnistaminen on kuitenkin haastavaa nykypäivän työelämässä. Tiukat aikataulut pakottavat puristamaan välillä pidemmän päivän ja toisaalta esimerkiksi Raketin palkkamalli voi joskus houkuttaa tekemään enemmän töitä kuin oma jaksaminen sallii.

“Asiantuntijan täytyisi osata arvioida kriittisesti, mihin kaikkeen taipuu”, Juha toteaa. Vaikka Raketin taustajoukot ja konsulttien omat talkkarit auttavat tässäkin asiassa, voi itsensä johtamisen vaatimus kuormittaa. Konsulttityön arjessa sitä ei pääse piiloon.

#3 Siviilielämän monen sortin murheet

Kuormitus on monen asian summa eikä se aina johdu duunista. Työntekijä tulee töihin kokonaisena ihmisenä, ei vain työ-minänä. Juhan mukaan tyypillisesti kuormitusta kasaavat siviilielämän vaikeat vaiheet.

“Ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu työn lisäksi hyvinkin paljon muuta”, Juha sanoo ja jatkaa: “On luonnollista, että joskus siviilielämä läikkyy työhön ja toisinpäin.”

Erilaiset tunteet eivät silti jää kotikoloon tai työpaikalle, vaan ne seuraavat Raketin konsulttia aikaan tai paikkaan katsomatta.

Tunteita ei voi juosta karkuun, mutta tarjoamalla tukea tunteiden tunnistamiseen ja niiden kanssa elämiseen voimme höllätä stressivyötä olennaisesti.

No nyt alkaa kuulostaa tapaukselta Maaret Kallio meets Vain elämää -vitoskausi. Mutta oikeasti: yksi hyvä ratkaisu ja apu stressin hallintaan on tunnejohtaminen ja tunneäly.

Siis mikä tunnejohtaminen?

Tunnejohtamisella tarkoitetaan kykyä tunnistaa, hyväksyä ja hallita omia sekä muiden tunteita rakentavalla tavalla. Tunnistamalla ja hallitsemalla omia tunteitamme voimme reagoida stressiin ja haasteisiin rauhallisemmin.

Ihmissuhteisiin ja tunnetaitoihin erikoistunut psykologi ja valmentaja Iida Mäkikallio korostaa työpaikan turvallisen tunneilmaston olevan edellytys sille, että ydinliiketoiminta pääse kukoistamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

“Se, millainen tunneilmasto työpaikalla vallitsee, on pohjakapasiteetti, jonka päälle rakentuvat kaikki muut kyvykkyydet. Yhteinen päätöksenteko ja oppiminen, luovuus sekä innovointikyky perustuvat siihen, voimmeko luottaa ympärillä oleviin ihmisiin ja voinko ilmaista itseäni turvallisesti”, Mäkikallio sanoo.

Tunnejohtaminen nimestään huolimatta ei rajoitu ainoastaan firman sikariportaaseen, vaan konsultti voi hyötyä omien tunteidensa säätelystä ja tunnistamisesta.

Tunteet ovat siis osa työelämää, halusimme tai emme. “Kysymys onkin siinä, miten otamme huomioon sen, että meillä on tuntevia, kokevia, eläviä ihmisiä töissä. Toimimmeko tämän mukaan?” Mäkikallio toteaa.

Kuuleeko kukaan?

Ensiaskel tunnejohtamisessa on tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen eli tunneälyn kasvattaminen.

Eikä se ole aina helppoa.

“Sen kertominen, että tänään on tatti otsassa, koska kävi näin, on älyttömän vaikeaa huomata ja kommunikoida. Sitä pitää itsekin opetella ihan tietoisesti. Jos ei kerro, miksi negatiivisia tunteita tuntee, viestin vastaanottaja täyttää epätiedon arvauksella”, Juha sanoo. Rehellinen ja avoin kommunikaatio vaatii siis harjoittelua sekä itsensä likoon laittamista.

Tieto Raketin konsulttien fiiliksistä kulkee Juhalle suurimmaksi osaksi talkkarien kautta. “Mutta jos huomaan itse, että konsultin mieltä painaa jokin, otan kyllä asian puheeksi suoraan hänen kanssaan”, Juha sanoo.

Millä tavalla kohtaat konsultin, jonka ärsytysmittari paukkuu esimerkiksi toimimattomien teknisten toteutusten takia?

“Niissä tilanteissa yritän ottaa erilaiset tunteet vastaan mahdollisimman neutraalisti. Kun itse pysyy rauhallisena, kuuntelee ja on läsnä, pääsee pitkälle. Vaikeat tilanteet ovat kuitenkin aina vaikeita”, hän huokaisee. Tässäkin mennään siis hyvin perusasioiden äärelle: ihmiselle on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Vaikeita tunteita aiheuttaneita tilanteita pitäisi jollain tapaa pystyä käsittelemään. Kun tunteet on saatu ilmaistua, päästään asian ytimeen ja voidaan ratkoa tilannetta.

“Miten voisi puhua asiakkaan kanssa rakentavasti ja rehellisesti eikä hautoa asioita sielun syvyyksiin? Miten minä ja koko Raketin toimistoporukka voisimme olla konsulteille avuksi?” Juha pohtii.

Tunneälykkyys – rakettitieteilijän supervoima?

Tunneälykkyys ja tunteiden johtaminen voivat olla konsultin supervoima – niin itsensä kuin asiakkaidenkin kannalta.

“Se, miten yksilö on läsnä itsessään heräävien epämukavien tunteiden kanssa, määrittää sen, missä määrin hän pystyy kohtaamaan toiset.” – Iida Mäkikallio

“Se, miten yksilö on läsnä itsessään heräävien epämukavien tunteiden kanssa, määrittää sen, missä määrin hän pystyy kohtaamaan toiset”, sanoo Mäkikallio.

Kun tunteita oikein kuuntelee, ne voivat kuiskailla tärkeitä asioita. Stressin ja kuormituksen haistaminen hyvissä ajoin auttaa voimaan paremmin.

Ennaltaehkäisevästi Raketissa on tarjolla jokaiselle konsultille oma talkkari ja käytössä Auntien palveluita.

“Kun kuormitustilanne on päällä, niin silloin nämä ovat vain hätäapuna toimiva laastari”, Juha muistuttaa ja jatkaa: “Juurisyyn selvittäminen istumalla alas konsultin kanssa on aina pakollista.”

Tämä ei tarkoita sitä, että töissä pitäisi olla aina kivaa tai pallomeri.

“Ei ole ongelma, että välillä on paska fiilis. Voi sanoa sen ääneen. Sitä saisi itse asiassa tehdä enemmänkin”, Juha sanoo.

Lue myös:

Raketin toimari Juha: “Ihmisiä pitää johtaa niin kuin he haluavat tulla johdetuksi”

Oma talkkari, parempi mieli

Luomiskertomus