Vastuullisuudesta keskustellaan nykyään paljon, mutta vieläkin liian usein vain yrityksen sisäisistä, jalanjälkiin liittyvistä vaikutuksista. Katsetta on syytä jatkossa kääntää voimakkaasti yrityksen tuotteiden ja palveluiden ulkoisiin vaikutuksiin eli kädenjälkiin. Tämän lisäksi vastuullisuuden raportoinnissa painopisteen tulisi määräyksien noudattamisen sijaan olla yrityksen strategian kehittämisessä.

ST1:n perustaja Mika Anttonen vertaa ilmakehää osuvasti täyteen vesilasiin: koska ilmakehässä on hiilidioksidia jo liikaa, maailmaa ei pelasteta pelkästään hiilidioksidipäästöjä vähentämällä, vaan ilmakehästä pitäisi kiireesti poistaa jo sinne päästettyä hiilidioksidia. Keskustelu jalanjäljistä ei siis enää ole riittävää, ja meidän pitäisi aloittaa keskustelu kädenjäljistä.

Lainsäätäjä voi vaikuttaa ainoastaan jalanjälkien pienentämiseen. Kädenjälkien synnyttämiseksi tarvitaan yritysten innovaatioita. Rikkidirektiivi tuli voimaan vuoden 2015 alussa, ja siinä meriliikenteen rikkidioksidipäästöille asetettiin yläraja. Direktiivin seurauksena raskasta polttoöljyä polttoaineena käyttävät valtamerialukset joutuivat puhdistamaan pakokaasunsa tai vaihtamaan kevyeen polttoöljyyn tai muuhun vähäpäästöisempään polttoaineeseen. Rikkidirektiivi synnytti kukoistavan rikkipesuriliiketoiminnan.

Miksi yritykset sitten lähtisivät kädenjälkiliiketoimintaan?

Jotta edellä mainitun kaltaiset uudet liiketoimintainnovaatiot (tai -mahdollisuudet), kuten rikkipesurit, hyödynnettäisiin mahdollisimman hyvin, pitäisi uuden toiminnan olla myös kannattavaa – sen lisäksi, että samalla vähennetään päästöjä.

Yritysvastuu voidaankin jakaa neljään eri kypsyystasoon:

• Alimmalla tasolla yritys on kiinnostunut ainoastaan voiton tekemisestä, eivätkä sen toimintaa juurikaan liikuta maailman muut murheet. Yrityksen on tosin pakko osallistua ympäröivään vastuullisuuskeskusteluun viherpesemällä omaa toimintaansa, kuten julistamalla, että meidän toimitusketjussamme ei käytetä lapsityövoimaa tai konsernissamme ei ole korruptiota. Viherpesu määritellään osuvasti englanniksi seuraavasti: the difference between green talk and green walk.
• Toiseksi alimmalla tasolla jalanjälkiä aletaan tunnistaa ja poistaa. Halutaan ansaita yrityksenä olemassaolon oikeutus. Tällä tasolla alkaa vastuullisuusraportointi, esimerkiksi Global Reporting Initiative -periaatteiden mukaisesti, ja yritys alkaa miettiä esimerkiksi energiankulutuksensa vähentämistä. Voiton tekeminen on edelleen yrityksen toimintaa pääasiassa ajava voima, ja vastuullisuusraportointia laaditaan yhtiön henkilöstön piirissä ilman ylimmän johdon ohjausta, ehkä raportoiden jollekin johtoryhmän jäsenelle.
• Kolmannella tasolla yrityksen tuotevalikoimaan alkaa ilmestyä tuotteita ja / tai palveluita, joilla on jo kädenjälkivaikutusta. Vastuullisuus tunnistetaan osana yrityksen strategiaa, koska sen avulla voidaan tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Tällä tasolla vastuullisella toiminnalla on jo ylimmän johdon huomio – kolmatta tasoa voidaan kuvata englanninkielisellä sloganilla ”business with purpose”.
• Ylimmällä eli neljännellä tasolla yrityksen koko liiketoimintastrategia perustuu vastuulliseen toimintaan: ”business from purpose”. Kaikkea toimintaa katsotaan vastuullisuuslinssin läpi. Ylimmällä tasolla optimoidaan kädenjälkien ja jalanjälkien välistä erotusta, eli nettovaikutuksia, ja ymmärretään että jalanjälkiä täytyy olla ja että ne ovat hyväksyttäviä, jos niiden avulla voidaan luoda kymmen- tai jopa satakertaisia kädenjälkiä.

Suomalaiset pk-yritykset ovat pääsääntöisesti yllä olevan jaottelun mukaisella kakkostasolla. Suuremmat yritykset ovat keskimäärin ylemmällä tasolla, koska pörssiyhtiöiden täytyy toimia läpinäkyvämmin kuin muiden yhtiöiden.

Haasteena vastuullisuustavoitteiden mittarien valinta

Yritykset ovat törmänneet vastuullisuustavoitteiden asettamisessa vastuullisuuden mittaamisen ongelmaan. ESG-raportoinnissa vastuullisuuden komponentit päädimensioiden alla eivät ole yhteismitallisia ja niitä saadaan hyvin monesta eri lähteestä. ESG-indeksi, eli luku, joka kuvaa vastuullisuuden kokonaiskuvaa, kärsii siis uskottavuusongelmasta, koska se on jouduttu muodostamaan laskemalla yhteen omenoita ja appelsiineja. Vääristymää saattaa lisäksi aiheuttaa se, että joko analyytikko tai yrityksen henkilöstön jäsen osallistuu sekä eri osa-alueiden että oman työpaikkansa arviointiin omalla harkinnallaan.

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden vaikutuksia arvioimaan on Suomessa kehitetty nettovaikutusmenetelmä Upright Projectin toimesta. Nettovaikutusten mittaamiseen käytetään matemaattista mallia, jossa positiiviset ja negatiiviset vaikutukset pisteytetään tieteellisen tiedon pohjalta ja ja raportoidaan vertailukelpoisessa muodossa.

Nettovaikutusmenetelmässä yrityksen vastuullisuutta mitataan neljän pääkategorian (ympäristö, terveys, yhteiskunta ja tieto) ja 19 alakategorian kautta, joista jokaisella on negatiivinen (jalanjälki) ja positiivinen (kädenjälki) ulottuvuus. Menetelmän avulla yritykselle voidaan luoda yksilöllinen nettovaikutusprofiili, josta käden- ja jalanjälkien vaikutusten suhdetta on helppo vertailla ja tunnistaa kehityskohteita. Havainnollisuutensa vuoksi nettovaikutusmenetelmä näyttää sopivan tähänastisia mittareita paremmin tuotteiden ja palveluiden vaikutusten mittaamiseen – ja ennen kaikkea vaikutusten kehittämiseen.

Summataan vielä lopuksi, miksi vastuullisuutta kannattikaan mitata. Tutkimusten mukaan taloudellisesti paremmin menestyvät yritykset ovat muita vastuullisempia. Yhtälö toimii myös toisinpäin: vastuullisemmat yritykset menestyvät taloudellisesti muita paremmin. Vastuullisesta toiminnasta on siis tullut yrityksille strateginen kysymys, ei pelkästään määräysten noudattamiskysymys.

--------

Entä Efima?

Efiman kasvaessa kiinnitämme huomiota asemaamme yhteiskunnallisena toimijana ja yhteisten kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanijana.

Osana vastuullisuustyömme kehittämistä olemme loppuvuonna 2021 toteuttaneet Upright Projectin kanssa oman liiketoimintamme nettovaikuttavuusanalyysin. Analyysi on arvio Efiman ydinliiketoiminnan positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista yhteiskuntaan, tietoon, terveyteen ja ympäristöön. Analyysi toimii meille mahdollisuutena tarkastella omaa kokonaisvaltaista vaikuttavuuttamme ja luoda tehokkaita keinoja vaikuttavuuden kehittämiseen.

Hallituksessamme toimii henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta, jonka pyrkimyksenä on tehdä Efiman vastuullisuusajattelusta ja -toiminnasta tavoitteellisempaa. Valiokuntaa johtaa blogitekstin kirjoittaja ja hallituksemme jäsen, Jorma Turunen.

Kirjoittaja

Jorma Turunen

Efiman hallituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Efiman sivuilla.