Sisätilapaikannus on pyrkinyt kapuamaan paikkatietokentän hypekäyrää ylös jo viiden vuoden ajan. Työnohjauksen ja logistiikan digitalisoinnin asiantuntijan Janne Pyrrön mukaan materiaalien paikannus sisälogistiikassa on vihdoin tosiasia.
Pyrrön luotsaama Finn-ID on kehittänyt tunnistusteknologiaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Pitkään kokemukseen nojaava yritys investoi samalla jatkuvasti uuteen paikannukseen perustuvaan innovaatioon. Juuri nyt Finn-ID:n tiloihin on valmistunut sisätilapaikannuksen demohuone, RFID ShowRoom, jossa paikkatietosovelluksia pääsee testaamaan.
Pyrrö avaa paikannusratkaisujen kehityskaarta neljän vuosikymmenen ajalta:
– 80-90-luvun taitteeseen asti toimitusketjuja hallittiin muistiinpanovälineillä eli tiedot logistiikan tapahtumista kirjattiin ylös kynällä ja paperilla. Seuravassa vaiheessa tiedon keräämistä työmääräimistä järjestelmään tehostivat tietojärjestelmät ja viivakoodit.
– Tulevaisuudessa tuotteet tuottavat itse informaation prosesseista ja ihmiset saavat vain tiedon siitä, että tapahtumat kävivät todeksi. Samalla aletaan työskennellä rikastetussa todellisuudessa esimerkiksi älylaseja hyödyntäen.
Periaatteessa prosessi kuulostaa yksinkertaiselta: tehdään softa, jolla katsotaan missä ihmiset ja materiaalit sijaitsevat. Pilvessä tiedot yhdistetään ja jaetaan eri järjestelmiin ja käyttäjille.
– Meidän tavoitteemme on saada data ulos eri paikoista, jotta paikka- ja materiaalitieto päästään yhdistämään, Pyrrö kertoo.
– Ajatellaan vaikkapa sairaalan apuvälinekeskusta. Kun koko kalustoa seurataan RFID-tageilla, välineiden käyttöaste ja varastotilanne saadaan hallintaan tehokkaasti. Esimerkiksi kävelysauva viedään takaisin hyllyyn käytön jälkeen, jolloin palautuspiste tunnistaa automaattisesti, että väline on palautettu.
Samaan tapaan lukuisat aiemmin manuaalisesti raportoidut asiat kirjautuvat jatkossa automaattisesti.
– Jos ajatellaan kuinka paljon materiaalilogistiikassa naputellaan edelleen tietoja ylös, niin se on huikea määrä, Pyrrö kuvaa.
Toinen sisätilapaikannuksen ja RFID:n esimerkkikäyttökohde saadaan Suomelle keskeisestä toimialasta eli teollisuudesta.
Tuomalla paikkatieto mukaan teolliseen valmistusprosessiin, tuotannon vaihdeaikaa päästään seuraamaan valmistettavan kokonaisuuden siirtyessä työvaiheesta seuraavaan. Mallintamisen kautta tilanne saadaan haltuun ja työjonon viiveisiin pystytään reagoimaan.
Kun seurantaa aletaan kehittää, ensin merkitään tyypillisesti kaikkein kalleimmat ja arvokkaimmat yksiköt. Trendinä kuitenkin on, että yhä pienempiä asioita paikannetaan. Esimerkkinä tästä Finn-ID:llä on kehitetty älykäs roskakori, joka tunnistaa merkityt paketit niitä pois heitettäessä.
– Sairaalassa lääketilaukset voivat näin lähteä automaattisesti kun järjestelmä huomaa varastotilanteen pienenevän tietylle tasolle.
Samaa logiikkaa voidaan hyödyntää millä tahansa alalla, jossa ihmisten tai asioiden liike sekä näiden alueellinen vaihtelu ja seuranta asettavat haasteita toiminnalle.
Sisätilapaikannuksen mahdollisuudet ovat kutkuttavia myös kaupan alan yritysten kannalta, esimerkiksi vaatekaupan asiakaskokemuksen luomisessa. Myyjä pystyy näkemään suoraan, onko tietyn kokoista tai mallista vaatetta saatavilla ja missä päin liikettä se sijaitsee.
Tietoa välitetään työntekijöille rikastetun todellisuuden avulla, esimerkiksi suoraan hololens-laseihin. Kun uusia tuotteita tulee kauppaan, saldot päivittyvät automaattisesti ja tieto välitetään oikeille kohderyhmille.
– Myös verkkokaupan asiakaskokemusta voidaan jatkaa kivijalassa sisätilapaikannuksen keinoin, kun asiakas voidaan opastaa suoraan oikean tuotteen luo, Pyrrö ideoi.
Janne Pyrrö kutsuu aihepiiristä kiinnostuneita vierailemaan Vantaan Kaivokselan toimipisteellä, ja testaamaan seurantaan ja paikannukseen liittyviä ideoitaan Finn-ID:n juuri avatussa RFID ShowRoomissa.
– Vierailulle ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tekemään uudenlaista logistiikkaa, Pyrrö heittää lopuksi ilmoille avoimen kutsun.
Älyroskis hyödyntää älytunnistusta (Kuva: Finn-ID)
Finn-ID:n ite wiki -profiili
Finn-ID:n kotisivut
Esitetyt logistiikan use caset ovat tuttuja vuosilta 2002-2005. Kymmenessä vuodessa tägit ovat taatusti kehittyneet. Olisiko mahdollista kuulla mikä on tämän hetken tilanne seuraavien seikkojen suhteen:
1. Passiivisen rfid tagien lukuetäisyys paikannuksessa ja lukevan pään antennin koko?
2. Passiivisen rfid tagien hintataso?
3. Sisäpaikannuksessa käytettävien antennien ja lukijoiden hintataso?
Antennin lukuetäisyys riippuu lukevan ja lähettävän antennin koosta ja etäisyydestä. Muistaakseni etäisyyden neliöstä.