Valmistavassa teollisuudessa eletään haasteellisia aikoja. Liiketoimintaympäristö on turbulentissa tilassa ja näkymät ja ennustettavuus ovat epäselviä. Koronakriisi ja Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan pakotteineen ovat muuttaneet liiketoimintaympäristöä ennennäkemättömällä tavalla. Toimintakyvyn vahvistamiseen on siis syytä panostaa.

Suomalaisilla valmistavan teollisuuden yrityksillä hankintojen osuus on merkittävä. Arvoketjujen laajuus, moninaisuus ja riippuvuudet seurausvaikutuksineen lisäävät riskiä altistua häiriöille ja niiden vaikutukselle. Valmistavan teollisuuden menestyminen jatkossakin on pitkälti kiinni siitä, miten luotettavasti, nopeasti ja täsmällisesti materiaalien, komponenttien ja lopputuotteiden toimitukset sujuvat. Suomalainen valmistava teollisuus on kilpailijoihinsa verrattuna pitkien etäisyyksien puolesta haavoittuvampi kohtaamaan yllättäviä ulkoisia häiriöitä kaikkine seurauksineen.

Isossa kuvassa yrityksillä on hyvä olla käytössään strategisen tason menetelmiä ja työkaluja liiketoimintaympäristön ennakointiin ja systemaattiseen seurantaan. Tällä vahvistetaan yritysten resilienssiä, eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Resilienssikyvykkyyttä lisäävät myös toimitusverkoston strateginen kehittäminen, toimittajaverkoston laajentaminen, toimittajien osaamisen tunnistaminen, korvaavien hankintalähteiden kartoittaminen ja toimitusketjun reagointinopeuden huomioiminen.

Toimitustäsmällisyys ja laatu keskeisinä kilpailutekijöinä

Toimitustäsmällisyys ja laatu ovat keskeisiä kilpailutekijöitä niin yritys- kuin toimitusketjutasollakin. Toimitustäsmällisyyden kulmakivenä on, että oikeaa tietoa on saatavilla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikean muotoisena. Ideaalitilanteessa toimitusketjussa tieto kulkee digitaalisesti eri yritysten ja järjestelmien välillä. Toimittaja saa päämieheltä rullaavan ennusteen ja tilaukset digitaalisesti omaan järjestelmään. Näitä tietoja toimittaja hyödyntää omassa toiminnanohjausjärjestelmässään (ERP) ja edelleen tuotannon- tai valmistuksenohjausjärjestelmässä (MES) ja tuotannon digitaalisessa kaksosessa (Digital Twin). Edellä kuvattu systeemi mahdollistaa toiminnan tehokkaan reaaliaikaisen ohjauksen ja parantaa oleellisesti toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja joustavuutta.

Reaalimaailman haasteet

Todellisuus reaalimaailmassa on kuitenkin toisenlainen. Tyypillisesti tilaustiedot päämieheltä toimittajalle tulevat sähköpostin liitetiedostoissa, joista ne siirretään korkeasti koulutettujen ammattilaisten toimesta toiminnanohjausjärjestelmään manuaalisesti. MES-järjestelmiä käyttää alle 10 % valmistavan teollisuuden yrityksistä ja digitaalisen kaksosen hyödyt ovat tuntemattomia. Ongelmana ovat eri järjestelmien väliset rajapinnat, joihin datavirrat tyypillisesti pysähtyvät. Valmistavan teollisuuden yrityksillä ei riitä osaamista rajapintojen välisten integraatioratkaisujen toteuttamiseen, ja markkinoilta on vaikeaa löytää palveluntarjoajaa, joka myös ylläpitäisi järjestelmää. Selvitysten mukaan yrityksiltä puuttuu varsin usein strategisen tason suunnitelmaa siitä, miten toimintoja kannattaa digitalisoida niin, että se tehostaa yrityksen liiketoimintaa ja kannattavuutta.

Selkeyttä ja suuntaa digitalisaation edistämiseen

Netumin asiantuntijoiden avulla pääset liikkeelle digitalisaatioasioissa. Konsultointipalveluiltamme saat selkeyttä ja suuntaa digitalisaation valmiuksien ja varantojen edistämiseen sekä liiketoimintamuutosten toteuttamiseen teknologian avulla – ihmistä unohtamatta. Viisain tapa rakentaa kestäviä IT-ratkaisuja on kehittää uusia toteutuksia huomioiden olemassa olevat ratkaisut. Näin digimuutos menee eteenpäin sujuvammin, kustannustehokkaammin ja saadut ratkaisut kestävät aikaa. Lopputuloksena näet yrityksesi nykytilanteen ja kehityspolun selkeästi, tiedät mikä on tavoitteenne ja saat järkevät työkalut sinne pääsemiseksi.