Lastenvaunut heilahtavat, otsa osuu tolppaan ja kauppakassi kierähtää bussin lattialle. Kukapa bussimatkustaja ei inhoaisi äkkijarrutuksia. Äkkijarrutuksista ei pidetä myöskään Helsingin bussiliikenteen pääkonttorissa.

Äkkijarrutukset, joita kutsutaan punaisiksi jarrutuksiksi, kielivät ennakoimattomasta ajotavasta ja onnettomuusalttiudesta. Nykivä ajo, jarruttelu ja kiihdyttely, tekevät bussikyydistä matkustajalle epämukavan mutta myös lisäävät ympäristön päästöjä sekä ennen kaikkea kasvattavat polttoainekuluja.

Helsingin bussiliikenne jännittää jopa kaksi kertaa vuodessa, kun Helsingin seudun bussiliikennettä kilpailutetaan. Kilpailutuksessa kaksi asiaa punnitaan: hinnoittelu ja kalusto. Kalustopisteytyksessä ei arvioida vain bussien kuntoa vaan myös kuskien ajotapaa – jos siitä on olemassa dataa. Hinnoittelussa taas polttoainekulut ovat merkittävässä roolissa.

Polttoaineen kulutusta Helsingin bussiliikenteessä toki on seurattu aina. Kun bussit tankataan omalla asemalla ja mittarilukemat otetaan ylös, saadaan yleiskuva siitä, paljonko polttoainetta kuluu ja kuinka pitkälle bussi on sillä pötkinyt. Näin karkean tiedon varassa ei kuitenkaan voida pureutua polttoaineenkulutukseen vaikuttaviin tekijöihin.

Helsingin bussiliikenne halusi päästä käsiksi tarkempaan, linjakohtaiseen ja kuljettajakohtaiseen tietoon. Busseihin asennettiin datankeruulaite ja anturit, joista syntyvä tieto tallennetaan Microsoft SQL Server -pohjaiseen tietovarastoon. Yhdessä CGI:n kanssa yhtiö alkoi jalostaa niistä kertyvää valtavaa tietomäärää.

”Bussien antureista meille kertyy valtava määrä dataa. Voisimme seurata yksin sitäkin, mutta todellista hyötyä saamme siitä, että tieto yhdistetään muuhun toiminnanohjaukseen. Silloin kuljettajan ei tarvitse huolehtia muusta kuin ajamisesta. Järjestelmä tietää, kuka bussia ajaa ja mitä reittiä”, kertoo Helsingin bussiliikenteen tekninen johtaja Michael Andersson.

Ajotavan muutoksilla säästöä polttoainekuluihin

Järjestelmästä on nyt saatu raportteja kaksi vuotta. Tänä aikana asiat ovat Helsingin bussiliikenteessä muuttuneet. Erityisesti on muuttunut kuskien ajotapa.

”Raporteista huomasimme, että kuskien välillä on jopa kymmenien prosenttien ero polttoaineen kulutuksessa. Myös punaisten jarrutusten määrät vaihtelivat merkittävästi. Ajotavalla todella on merkitystä ja nyt voimme myös näyttää sen kuskeille”, Andersson kertoo.

Tiistaisin Helsingin bussiliikenteen kuskeja parveilee varikolla tavallista enemmän. Bussikuskin ammatissa kollegoita näkee harvakseltaan ja työstä saatava palaute on usein ärtyneen matkustajan tiuskaisu tai kiertoteitä saapunut palauteposti. Helsingin bussiliikenteessä palautetta saa nyt joka tiistai. Silloin seinälle kiinnitetään raportti kuskien ajotavan mittaustiedoista. Kun oma tunnistenumero komeilee listan kärjessä, tietää, että viime viikko tuli ajeltua tasaisesti. Varikon kingi ajaa pienillä päästöillä ja turvallisesti.

”HSL:n viimeisimmissä asiakastyytyväisyystutkimuksissakin arvosanamme ovat tämän järjestelmän myötä parantuneet selkeästi. Isot rajut kolarit ovat vähentyneet ja ennakointi lisääntynyt. Myös autojen turha tyhjäkäyttö on saatu vähenemään, kun järjestelmään jää jälki,” Andersson mainitsee tyytyväisenä.

Jarrutusjäljet kartalle

Michael Andersson näkee, että kartalle laitettuna valtavaa tietomäärää on helpompi käsitellä. Esimerkiksi esimiehet voivat sen avulla käydä kuskin kanssa lävitse tämän ajotapaa eri linjoilla ja vertailla sitä muihin kuskeihin.Tällä hetkellä Helsingin bussiliikenne ja CGI pilotoivat Microsoftin uuden PowerMapin käyttöä ajodatan visualisointiin. Työkalun avulla voi hahmottaa helposti animoiden kartalla esimerkiksi ne paikat, joissa tehdään eniten punaisia jarrutuksia. PowerMap on osa Microsoftin raportointi- ja analysointiratkaisua, jolla käyttäjät voivat tehdä erilaisia kyselyitä tietovarastoihin sekä esittää ne graafeina ja muina visuaalisina esityksinä, kuten tässä tapauksessa karttapohjaisena analyysinä.

”Kartta auttaa meitä myös kehittämään Helsingin seudun liikennettä. Voimme kertoa reittejä suunnittelevalle HSL:lle tai liikennessuunnittelua tekevälle Rakennusvirastolle vaaranpaikoista tai reiteistä, joissa aikataulu on säädetty liian tiukaksi.”

Iso datamäärä mahdollistaa jatkuvan kehitystyön. Käyttäjälle sopivaan muotoon jalostettuna sillä voidaan muuttaa toimintatapoja. Kukapa olisi arvannut, että trenditermit ”big data” ja ”location based intelligence” auttavat bussimatkustajaa pysymään penkillä, kaupunkia hillitsemään hiilidioksidipäästöjä, jalankulkijaa ylittämään kadun turvallisemmin ja bussiyhtiötä pitämään kulut kurissa.