Vihreä ja digitaalinen kaksoissiirtymä etenee EU:ssa, ja myös Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö on luonut ICT-alalle ilmasto- ja ympäristöstrategian. Yhtenä haasteena digitalisaation vihertämisessä on ollut selkeiden ja helppokäyttöisten mittarien puute, etenkin ICT-palveluissa ja ohjelmistoissa. MitVidi (Mittaristo vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin) on hanke, jonka tavoitteena oli luoda mittareita kestävämpien ICT-hankintojen tukemiseen. 

MitViDi-hankkeen tausta

 MitViDi-hanke vastasi osaltaan haasteeseen, missä digisiirtymän myötä tarve hankintojen ympäristökestävyyden mittaamiseen on kasvanut merkittävästi. Hankkeen painopiste oli julkisissa hankinnoissa sekä julkisen ohjelmistohankinnan arviointikehikon toimivuudessa. Pääasiallisia kohderyhmiä olivat tahot, jotka tuottavat julkishallinnolle ICT-palveluita ja ohjelmistoja sekä tekevät ICT-hankintoja. Vaikka painopiste oli julkisissa hankinnoissa, niin työkalut soveltuvat yhtä hyvin myös yksityisen sektorin yritysten hankintoihin.

Netum oli yksi toimittajista, jotka valittiin toteuttamaan selvitystä kehikon soveltuvuudesta ICT-ohjelmistojen ja -palveluiden ilmastovaikutusten määrittämiseen. Keskityimme laadullisten ominaisuuksien, eli ns. edistyneen tason mittausjärjestelmän järjestelmäarkkitehtuurin evaluointeihin. Tavoitteenamme oli arvioida miten toimittajat kykenisivät vastaamaan arviointikehikon kriteereihin, sekä miten toimeksiannon kuvauksen perusteella vastaavan tyyppisiä mittauksia olisi mahdollista toteuttaa resurssiviisaasti.

Netumin tehtävänä oli reflektoida ohjelmistotuotteitaan MitViDi-hankkeessa kehitettyyn arviointikehikkoon ja tuottaa sen pohjalta raportti. Kokonaisuuteen sisältyi lisäksi sitoutuminen kahteen tapaamiseen hankkeen asiantuntijoiden kanssa vuoropuhelun varmistamiseksi. Netum tuotti selvitystensä perusteella esityksen, joka julkaistiin MitViDi-hankkeen tulosseminaarissa.

MitVidi-arviointikehikko

MitViDi-hankkeen kehittämä arviointikehikko on kriteeristö, jonka tuella ohjelmistojen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia pystytään arvioimaan. Kehikon kriteerit on määritelty tieteellisen tutkimuskirjallisuuden, asiantuntijahaastatteluiden ja omien mittauskokeiden avustuksella. Kullekin kriteerille on myös luotu mittarikortti, joka avaa tarkemmin mitä kaikkea kyseisen osa-alueen päästöjen arvioinnissa tulee ottaa huomioon.

Edistyneen tason kriteerejä ja arkkitehtuuritason ominaisuuksia 

• Toimivat rajapinnat: Rajapinnat ovat käytettäviä ja jatkuvia. Ohjelmiston API on selkeästi dokumentoitu.
• Taaksepäin yhteensopivuus: Ohjelmisto on suoritettavissa vanhalla referenssijärjestelmällä.
• Tulevaisuuden ennakointi: Ohjelmiston data ja dataformaatit ovat siirrettävissä toisiin ohjelmistoihin. Ohjelmiston jatkuvuus ja pitkä elinikä. 
• Avoimuus: Läpinäkyvyys ja selkeys ohjelmiston lähdekoodissa, ohjelmistossa ja sen komponenteissa, sekä ohjelmiston dokumentaatiossa ja käyttöehdoissa. 
• Optimointi: Tuote sisältää tiedot, joilla voidaan vähentää sen resurssienkulutusta., Ohjelmiston koodi ja muu toteutus on optimoitu resurssienkulutuksen minimoimiseksi. Ohjelmiston toiminnot perustuvat käyttäjien todellisiin tarpeisiin.

ICT järjestelmän ympäristövaikutusten arviointi

Yhä useammat yritykset laskevat oman hiilijalanjälkensä ja jo raportoivatkin siitä. Hiilijalanjälki kuvaa toiminnasta aiheutuneita kasvihuonekaasupäästöjä ja se lasketaan yleensä viimeksi kuluneelle vuodelle. Se kertoo kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy ja pääsee ilmaan. Hiilikädenjälki on se ilmastohyöty, jonka yritys mahdollistaa arvoketjussa asiakkaalleen auttamalla tätä vähentämään päästöjään.

Sidosryhmien odotusarvot kasvavat vastuullisuuteen. Päästöjen selvittäminen ja minimointi kuuluu vastuullisessa toiminnassa yrityksen perustehtäviin. Liiketoimintojen kehittämisen sekä asiakkuuksien näkökulmasta kädenjälki luo kiinnostavimmat mahdollisuudet.

Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia (2020) ohjaa ja kannustaa toimijoita huomioimaan vastuullisuutta sekä tarjoaa työkaluja kestävän kehityksen hankinnoissa. Kansallisen ohjauksen ja seurannan rooli on merkityksellinen, jotta ICT-hankinnoissa muodostuisi läpinäkyvyyttä sekä yhteisiä käytänteitä vihreää kestävää kehitystä ohjaavista tekijöistä. Yksinomaan julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 47 miljardin euron edestä. Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan ottaa käyttöön mm. uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja, joilla vauhditetaan kiertotaloudessa tarvittavien liiketoimintamallien kehittämistä sekä voidaan edesauttaa vähäpäästöisten teknologioiden kehitystä.

Keskeisiä näkökulmia:  

• Ohjaa toimittajia ajattelemaan vihreämmin mm. koko elinkaaren huomiointi ja sen pidentäminen (energiatehokkuus, hyötykäyttö ja kierrätys, eettisten riskien minimointi)
• Hiilikädenjäljen vs. hiilijalanjäljen vs. heijastevaikutuksien kokonaisvaltaisempi tarkastelu energiankulutukseen, vaatimuksiin sekä itse resurssien käyttöön liittyen
• infra, ohjelmistot, pilvi, palvelut ja laitteet
• Energian hyötykäyttö sekä uusiutuvat energiamuodot ja vähäpäästöisyys 
• Millaisilla toimenpiteillä olisi mahdollista saattaa Green ICT tasaveroiseksi kriteeriksi hinnan kanssa helpottamaan tarjousvertailua 
• Toimiala- ja segmenttikohtaisten eroavaisuuksien ymmärtäminen nykyistä tarkemmin. 

Miten edistämme kestäviä ICT-hankintoja  

• Arviointikehikon evaluointi ohjelmisto- ja ohjelmistokomponenteista koostuvan ICT-järjestelmän suorien ympäristövaikutusten arviointiin
• Kehittämällä arviointikehikkoa ICT-järjestelmien hankintaan ja ohjeistuksen sen käyttöön
• Vahvistamalla Green ICT yhteistyötä eri verkostoissamme ja ekosysteemeissä
• Osallistumalla Green ICT -tapahtumiin, markkinavuoropuheluihin, työpajoihin ja seminaareihin sekä toteuttamalla asiakasratkaisuja vastuullisesti ja viisaasti.
• Miten liiketoimintamme voi luoda ilmastohyötyjä asiakkaillemme 

Netum rakentamassa Green ICT-verkostoja sekä vastuullista digimuutosta 

Organisaatioiden vastuullisuusverkosto edistää kestävää ICT-kehitystä ja kiertotaloutta ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutusten torjumiseksi. Tarkoituksenamme on vastuullisen ICT-kehityksen systemaattinen edistäminen. Verkosto on mukana kansallisessa Green ICT -ekosysteemin työssä. 

• Tavoitteenamme on olla alan luotetuin kumppani ja auttaa asiakkaitamme digitaalisessa muutoksessa viisaasti, vastuullisesti ja turvallisesti.
• Roolimme toimijana on olla moderni ja skaalautuva palveluntarjoaja.
• Toimintafilosofiaamme kuuluu uusien digitaalisten palvelujen kehittäminen siten, että yhdistämme käytössä olevat perinteiset tietotekniikkaratkaisut uusimpiin digitaalisiin sovelluksiin.
• Vihreät toimintamallit ovat meille strateginen valinta. Haluamme tulla tunnetuksi digitaalisten palveluiden vihreänä kehittäjänä ja edelläkävijänä Suomessa.
• Vihreän koodaamisen ja suunnittelun tavoitteena on rakentaa palveluja ja tuotteita vastuullisin menetelmin.