Markkinoiden muutos vastuullisen kestävän kehityksen, vihreän siirtymän, teknologioiden ja palveluiden edistämiseksi tulee jatkumaan nopeana sekä EU:ssa että meillä kansallisella tasolla. Vihreä siirtymä ei ole enää reaktiivista kilpailijoiden toimiin vastaamista vaan määrätietoisen tavoitteellista asiakas- ja markkinalähtöistä toimintaa. Tiedolla johtaminen ja teknologiapohjainen kestävyys avaavat mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten palveluiden kehittämiselle.

Vaatimusten kasvu lisää läpinäkyvyyttä

Tiukentuva EU-tasoinen regulaatio vaikuttaa koko arvo- ja tuotantoketjuun sekä lisää samalla arvoketjun läpinäkyvyyttä. Siihen kuuluu muun muassa taksonomia-asetuksen mukainen raportointi, kirjanpitolain vaatimus ei-taloudellisen tiedon raportoinnista, kestävyysraportointidirektiivi ja -standardit, sekä ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvä raportointimuutos (ESG¹). Vaatimukset yrityksille ja yhteisöille kasvavat nopeasti ja jatkossa tilanne tiukentuu edelleen.

Yhtiöiden hallituksien vastuulle tulee uusia julkistettavia kestävyystietoja, jotka raportoidaan määrämuotoisesti ja tiedot varmentaa riippumaton kolmas osapuoli, ESG-varmentaja. Kestävyystiedot raportoidaan EU:n laajuiseen ESG-tietorekisteriin, jolloin tietojen laajamittainen käyttö helpottuu.

Uutta kestävyysraportointidirektiiviä aletaan soveltaa asteittain yrityskoon mukaan:

• 2024 alkaen koskee listattuja yrityksiä, joiden henkilöstömäärä yli 500.
• 2025 alkaen koskee kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi kolmesta kriteeristä:
• nettoliikevaihto yli 40 milj€
• tase yli 20milj€
• henkilöstömäärä yli 250
• 2026 alkaen koskee kaikkia listattuja pk-yrityksiä

Raportointi tulee koskettamaan välillisesti myös yrityksiä, jos se on toimittajana tai alihankkijana raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvalle yritykselle.

Päästölaskentaa suoritetaan toiminnoittain toimialakohtaisten standardien mukaisesti. Käytetyin kansainvälinen päästölaskentastandardi on GHG-protokolla (GHG²), mikä antaa vertailtavan kuvan yrityksen tai yhteisön ympäristövaikutuksista. GHG-protokollan päästöt luokitellaan seuraavasti: suorat (scope1), ostoenergian epäsuorat (scope2) sekä muut epäsuorat (scope3) päästöt. Kestävyysraportointidirektiivi tullee nykytulkinnan mukaan vaatimaan yrityksiä sekä yhteisöjä raportoimaan kaikki päästölähteensä, mukaan lukien (scope3) muut epäsuorat päästöt.

Niinikään kansalliset energiatehokkuussopimukset ovat keino ohjata energian tehokasta ja vastuullista käyttöä elinkeino- että kuntasektorilla Suomessa. Tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä kaupungeissa. Energian tehokas käyttö edistää Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä luo vihreää kasvua.

Vastuullisuustyöllä merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia

Yritysten ja yhteisöjen vastuullisuustyöllä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. EU:n taksonomia ohjaa sijoittajia, sijoituksia sekä rahoitusta siirtymässä yhä enemmän. Nämä kaikki ovat aikaansaannoksia mm. pääoman saatavuudesta, paremmasta asiakastyytyväisyydestä, sosiaalisesta vastuusta sekä kustannussäästöistä vihreän siirtymän yrityksille. Samalla tämä lisää brändien mielenkiintoa sekä arvontuottoa. Kestävät arvovalinnat ja ympäristöasiat ovat jo sisäänrakennettuja arvoja muutoksessa yhä kasvavassa määrin.

Asiakas- ja sidosryhmävaatimukset sekä toimitus- että arvoketjuissa edellyttävät laajempaa vastuullisuutta ja osaltaan ohjaavat yhä vankempaan vastuullisuuteen. Arvo- ja toimitusketjujen kestävyystekijät ovat jatkossa yksi mahdollinen tapa rajata toimittajia myös kilpailutuksissa.

Vastuullisempi, taloudellisesti houkuttelevampi ja yhteiskunnallinen toimija vaikuttaa työnantajakuvaan, kiinnostavuuteen ja sitouttamiseen rekrymarkkinoilla. Henkilöstölle työn merkityksellisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja monimuotoisuus ovat kasvavassa määrin aiempaa tärkeämpiä. Puhumme työn, hyvinvoinnin ja jaksamisen kolminaisuudesta (Social ROI).

Tuottavuuden kasvun ja vastuullisen toiminnan tasapainottelua

Tuottavuuteen, optimointiin ja operatiivisten prosessien kehittämiseen liittyviä toimia tarkastellaan vastuullisen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tuottavuutta lisäävät toimet auttavat pysymään mukana kilpailussa mm. resurssiviisauden, kustannustehokkuuden, reagointinopeuden ja asiakaspalvelukyvyn ansiosta. Tasapainoilua voi olla se, miten sovittaa yhteen vaatimukset tuottavuuden kasvusta ja vastuullisesta toiminnasta.

Tiedolla johtamisen merkitys korostuu

Tiedolla johtamisen sekä datan merkitys korostuu vastuullisuustyössämme, jossa sidosryhmät, työyhteisö, palvelut sekä toiminta ovat keskiössä. Esimerkkinä mm. sidosryhmävuorovaikutus, jonka tavoitteena on saada tietoa eri sidosryhmien tarpeista ja odotuksista. Vuorovaikutuksessa on myös mahdollisuus kertoa strategiastamme, liiketoiminnastamme sekä vastuullisuusohjelmaan liittyvistä toimenpiteistä, tavoitteista ja kehityksestä. Arvioimme sidosryhmävuorovaikutusta muun muassa henkilöstölle vuosittain järjestettävällä voimavarakyselyllä ja mittaamalla asiakaskokemusta sekä jatkuvilla että säännöllisesti järjestettävillä kyselyillä.

Nykyisten pääteemojemme kautta tuemme osaltamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:

• Yhteiskunnan vastuullisuutta ja tietoturvaa lisäävät palvelut
• Oikeudenmukainen ja moniarvoinen työyhteisö
• Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset 
• Ympäristöystävällinen työpaikka
• Eettinen ja kannattavasti kasvava liiketoiminta

Tiedolla johtaminen avaa uusia mahdollisuuksia innovoida lisäarvoa ja kehittää rinnalla täysin uusia, vastuullisuuskulmaan perustuvia palveluita esimerkiksi kiertotaloushankkeissa. Tällaisia palveluita ovat mm. vastuullisuustiedolla johtaminen, automatisoitu päästölaskenta, vihreä koodaus sekä vastuullisuusraportointi. Rakennamme näitä palveluita yhdessä asiakkaan kanssa resurssiviisaasti huomioiden aina ihmiset ja prosessit, vastuullisuuden teemat, aihealueet, toimenpiteet sekä mittarit.

Teknologiapohjainen kestävyys mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja

Vastuullisuus, kestävä kehitys sekä digitaaliset muutokset tulisi yhdistää, ei erottaa toisistaan. Useissa tapauksissa näiden järjestelmällinen yhdistelmä puuttuu. Kestävyys ja digitaalisen teknologian käyttöönotto ovat kumpikin yhä enemmän C-tason strategisia prioriteetteja, selkeästi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi eri liiketoimintojen osa-alueilla. Teknologia mahdollistaa kestävän kehityksen suorituskykyä, sekä luo edelleen merkittävän tarpeen lähestyä näitä alueita yhä enemmän yhdessä, yhdistäen ne kasvun avaamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi.

Teknologiapohjainen kestävyys tuo merkittävää potentiaalia sekä avaa uusia liiketoimintamalleja erityisesti kiertotalouden ja siirtymävaiheiden palveluille mm. päästöjen vähentämiseen, kyberturvallisuuteen sekä tehokkaiden innovatiivisten digitaalitekniikoiden hyödyntämiseen.

Kerromme mielellämme lisää EU:n kestävyysvaatimuksista ja keinoista miten autamme yrityksiä ja yhteisöjä hyödyntämään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä mahdollisuuksia resurssiviisaasti.

Jos tarvitsette apua vastuullisuustiedon työkalujen, menetelmien tai prosessien kehittämiseen, ottakaa rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme mielellämme!