Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

Vihreä siirtymä tarvitsee tuekseen vankan lainsäädännön

BloggausMonet ICT-alan ammattilaiset ovat puhuneet vastuullisen digikehityksen lainsäädännön ripeän edistämisen puolesta. Tällä hetkellä ympäristöystävällistä digitalisaatiota ohjaavien lakien kehitys laahaa edelleen pahasti nopeatempoisen teknologiateollisuuden jäljessä, vaikka selkeää muutosta on nähtävissä. Lainsäädännön vihreään kehitykseen on syytä varautua, sillä vaatimuksiin mukautuminen ennakoivasti on yritykselle pitkässä juoksussa sekä helpompaa, että kustannustehokkaampaa.

Green ICT-lakeja kehitteillä nyt ennätysmäärä

Green Software Foundationin mukaan vihreää ICT:tä käsittelevät lakiesitykset ovat nelinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, ja lisää on kehitteillä. Lakien valmistelu ja läpi vieminen vie aikaa, ja usein porsaanreikiä ehtii ilmestyä sitä mukaa kun niitä yritetään tukkia.

Euroopan Unioni on Green ICT -lainsäädännön kentällä vahva toimija ja edistää globaalia muutosta. Netumin Green Design –hankkeen tiimi otti yhteyttä EU-parlamentin Vihreiden ryhmään ja kysyi, onko tällä hetkellä olemassa alaa ohjaavia Green ICT -lakeja tai -direktiivejä. Edustaja Alexandra Geesen toimistosta vastanneen Narmine About Bakarin mukaan mikään laki ei tällä hetkellä rajoita ICT-sektorin tuottamaa ympäristökuormaa. Kuitenkin monet valmiit tai valmistelussa olevat lait ja säädökset, kuten Vihreiden ajama “Right to Repair”-lakialoite sekä fyysisten tuotteiden kiertotaloutta koskeva “Ecodesign for Sustainable Products Regulation”-laki vaikuttavat epäsuorasti myös digipalveluiden kehitykseen. Tämän lisäksi esimerkiksi disinformaation, harhaanjohtavien UX-käytänteiden, tietoturvan sekä saavutettavuuden osalta tilanne on huomattavasti parantunut viime vuosina mm. GDPR:n sekä saavutettavuusdirektiivin myötä.

Saavutettavuusdirektiivistä mallia ympäristöystävällisyyteen

State of Green Software –raportin mukaan jopa 43 % kyselyyn vastanneista ohjelmistokehityksen ammattilaisista koki erilaiset lakisäädökset vahvimmaksi motivaattoriksi siirtyä ympäristöystävälliseen kehitystyöhön. Kyselytutkimuksen mukaan kuitenkin 30 % on kiinnostunut ja aktiivinen vihreiden strategioiden edistäjä työympäristössään. 60 % on kiinnostunut, muttei aktiivisesti mukana. Tästä syystä konkreettisen lainsäädännön ja alan tekijöiden yhteisten, ammattiylpeyteen nojaavien sopimusten ja tavoitteiden (kuten ACM Code of Ethics) edistäminen rinnakkain on äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi EU:n saavutettavuuslainsäädäntö yksinään ei riittänyt vakuuttamaan yrityksiä panostamaan saavutettavuuteen, vaan IT-konsultti Anne Currien mukaan siihen tarvittiin alan jättiläisen, Googlen, strateginen muutos nostaa saavutettavat verkkopalvelut hakutuloksissa etusijalle.

Erilaisten lakien ja säädösten noudattaminen tarvitsee rinnalleen Green ICT:n mitattavuuden. Jotta voidaan määrittää hyväksyttävät rajat digitaalisen tuotteen päästöille sekä raamit strategisille tavoitteille, on niistä päästävä yhteisymmärrykseen. Suomessa esimerkiksi MitViDi-hankkeessa kehitettiin erilaisia mittareita ympäristöystävällisen digipalvelun kehitystyön tueksi. Nähtäväksi jää, mikä taho lopulta päättää hyväksyttävän kulutuksen rajat ja kuinka paljon erilaiset kontekstisidonnaiset vaikutteet muuttavat niitä.

Saavutettavuuden toteutumisen mahdollistamiseksi kehitetty WCAG- eli Web Accessibility Guidelines -ohjeistus on ollut työn alla jo vuosituhannen vaihteesta ja sitä hyödynnetään nykyisessä EU-lainsäädännössä (EN 301 549-standardi). Lokakuussa 2023 W3C julkaisi ensimmäisen vedoksen vastaavasta Web Sustainability Guidelines –ohjeistuksesta. Ehkäpä sitäkin käytetään vielä joskus osana digipalveluiden ympäristöystävällisyyttä määrittelevää direktiiviä?

Vihreälle siirtymälle ei kannata painaa torkkunappia

Digitaalisten palveluiden ympäristötehokkuuteen vaikuttava lainsäädäntö tullee muuttumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Miten se näkyy käytännössä kehittäjien työssä? Muutos on jo lähtenyt liikkeelle teknologian aineellisista osista, kuten laitevalmistukseen ja energiankulutukseen sekä käyttäjien tietoturvaan vaikuttavista osista. Jo nyt yritysten, kuten Microsoftin, vastuullisuusstrategiaan kuuluu erilaisten ympäristötehokkuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä raportteja. Niistä tulee luultavasti pian koko alan kattava standardi.

Kuten tässäkin blogisarjassa olemme todenneet, ensiaskel (digi)vihertymisessä on tietää, mitä kehitysprosessin konepellin alla tapahtuu ja olla tietoinen tämänhetkisistä päästöistä. Kun lähtötilanne on selvillä, voidaan näitä mitattavia ominaisuuksia alkaa seuraamaan, ja sisällyttää erilaisia auditointitapoja osaksi suunnitteluprosessia. Päästöjä seuraamalla ja vähentämällä jo ennen kuin laki siihen velvoittaa sekä orientoimalla kehittäjät vihreään siirtymään, yritys ei vain mahdollista itselleen helpomman siirtymän vaan säästää saavutetun energiatehokkuuden ansiosta myös kustannuksissa.

Joitakin huomionarvoisia lakialoitteita ja säädöksiä vastuullisen ICT:n saralla 

Globaalisti

  • Vihreällä digitalisaatiolla on oma osionsa YK:n “Agenda 2030” vastuullisuusohjelmassa ja sillä on oma alajaostonsa Coalition for Digital Environmental Sustainability (CODES)
  • Yhdysvalloissa presidentti Bidenin hallinnon lakialoite 14067 “Responsible Digital Assets” pyrkii varmistamaan yritysten päästöraportointia sekä vastuullisempaa digitalisaatiota.
  • Etelä-Koreassa “The Korean New Deal” on allokoinut 60 biljoonaa wonia vihreiden digitaalisten innovaatioiden kehitykseen.
  • Singaporessa on kokeilussa uusi, IMDA:n kehittämä datakeskuksien vastuullisuuskoodisto, jolla pyritään vähentämään keskuksien energiankäyttöä.

EU-tasolla

  • Viherpesua suitsiva direktiivi Green Claims Directive GCD (2022, kehitteillä)
  • Kestävyysraportointidirektiivi CSRD (2024 alkaen, kehitteillä)
  • European Sustainability Reporting Standards ESRS (kehitteillä)
  • Saksassa datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseen velvoittava “Energy Efficiency Act” (kehitteillä)
  • Saksassa kehitetty Blue Angel -sertifikaatti digilaitteille ja datakeskuksille
  • Saksan “Green IT Initiative” (2008–2027) on onnistunut vähentämään julkisen sektorin energiankulutusta 2021 mennessä huimat 49 %.
  • Ranskassa 2023–2024 voimaan astuu mm. päästöraportointia ja strategiakehitystä vaativa green ICT-laki “Digital Environment Footprint Reduction"

Suomessa

  • Valtioneuvoston 2030 digikompassi -suunnitelma (2022)
  • Valtioneuvoston vihreän siirtymän työllistämisvaikutukset -selvitys (2023)
  • Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamiehen linjaus ympäristömarkkinointiin (ja viherpesuun) liittyen (1992, päivitetty 2002, 2019)
Pinterest
Netum Group Oyj logo

Lisätietoja

Yritysprofiili Netum Group kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Omat tagit

green design
vatuullisuus

Siirry yrityksen profiiliin Netum Group kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Netum Group - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Netum Group - Muita referenssejä

Netum Group - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia